Taas on vierähtänyt lähes kuukausi edellisestä kirjoituksestani. Aloitin leikkauksen jälkeen juoksemisen tosi rauhallisesti ja kahden ensimmäisen viikon aikana kävin juoksemassa kolmesti viikossa, pisin lenkki oli reilun kymmenen kilometrin mittainen. Kolmannella viikolla oli sellainen olo, että voisin vähän taas lisätä harjoittelupäiviä kun juokseminen tuntui taas kohtuullisen hyvältä.
Kävin ensin maanantaina 18.11. juoksemassa reilun 6 kilometrin lenkin jo vähän reippaammin eli noin 4.40 km-vauhtia ja tiistaina vuorossa oli syyskauden ensimmäinen käynti Ratiopharm -areenalla, jossa juoksin ensin 3 km verrytellen ja sen jälkeen 4 km sen verran kuin nykykunnossa pystyin (keskimääräinen km-vauhti oli 4.13, ensimmäinen kilometri meni aikaan 4.05) ja loppuun vielä 3 km verrytellen. Uskomattoman hyvin juoksu kulkikin kun paria viikkoa aikaisemmin ei meinannut jaksaa juosta viittä kilometriä lepäämättä välillä. Keskiviikkona reippailin jälleen reilun 6 kilometrin matkan rauhallista vauhtia palautellen eiliseltä. Fiilis oli tuon lenkin jälkeen aika korkealla, tuntui siltä, että SM-hallit eivät ehkä sittenkään tule liian aikaisin eteen vaikka ne ovatkin jo helmikuun alussa. Torstaina kävin rentoutumassa Pääkaupunkiseudun Tradenomien vuosikokouksessa ja pikkujouluissa, jossa olikin mukavan reipas ja avoin tunnelma. Pidin myös perjantaina juoksuvapaan päivän ettei tule liikaa lenkkejä samalle viikolle ja että jalat ehtisivät taas tottumaan juoksemiseen. Lauantaina juoksin reilun kympin lenkin rantaraittia pitkin, sää oli tosi mahtava ja ihmisiä liikkeellä ihan valtavasti. Viikon päätteeksi sunnuntaina kiersin Hanikan reitillä pari kierrosta ja näin sain kasaan viikon aikana 40,5 kilometriä juoksua.
Seuraavan viikon aloitin lepopäivällä, mutta tiistaina reippailin sitten jo 10 kilometrin lenkin. Silloin totesin oikean polven taas vähän kipuilevan vaikka olihan se tehnyt sitä oikeastaan jo viikon verran. Keskiviikkona otin vähän löysemmin ja juoksin palautellen reilut 6 kilometriä. Torstaina menin tekemään ensimmäisen vetotreenin Ratiopharm -areenalle. Ensin verryttelyä 3 kilometriä ja sen jälkeen 10 x 150 m reippaan rennosti 2 minuutin palautuksilla. Vauhti oli 27 sekunnin tasolla. Tämän jälkeen pidin 10 minuutin tauon ja jatkoin juoksemalla 10 x 50 m pyrähdyksiä taas kahden minuutin palautuksilla. Kahdeksannen pyrähdyksen lopuksi huomasin oikean takareiden pikkuisen kipuilevan, mutta siitä huolimatta (kovapäinen kun olen) juoksin vielä loput 2 koska näin olin suunnitellut. Loppuun juoksin vielä 2 kilometriä verryttelyksi. Harjoittelurupeama tuntui kokonaisuudessaan hyvältä ja sen tarkoituksena on saada alle vähän nopeampaa juoksurytmiä normaalien lenkkien vastapainoksi.
Perjantaina oikea takareisi oli jo huomattavan kipeä, mutta kun meillä oli työpaikan pikkujoulut niin se ei haitannut menoa. Lenkki olisi jäänyt muutenkin tekemättä. Lauantaina jalka tuntui edelleenkin aika kipeältä ja pidin lopulta koko viikonlopun juoksutaukoa. Polvikaan ei ole vielä kunnolla parantunut vaan tuntuu kipuilevan edelleen jonkin verran. Tästä pääsenkin tuohon otsikon kysymykseen käsiksi eli mielessä pyörii sellainenkin vaihtoehto, että luovutan ja pistän piikkarit naulaan. Jotenkin alkaa kyllästyttämään tämä kipeän polven kanssa jatkuvasti toistuva tappelu. Katsotaan miten tässä lopulta käy, mutta tällä hetkellä vaakakuppi näyttää kallistuvan vahvasti lopettamisen puolelle. Ehkä pitäisi sittenkin yrittää vielä hetken aikaa sinnitellä ja katsoa miten juoksu kulkee. Eihän tässä ole kuin pari kuukautta tuonne ensimmäiseen isompaan tavoitteeseen eli Tampereella juostaviin SM-halleihin, mutta toisaalta sekin on aika pitkä aika jos paikat eivät pysy kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti