Hallitus on
siirtynyt täyteen sanelupolitiikkaan unohtaen täysin demokraattisen
yhteiskunnan perusteet. Hallitus aikoo lakimuutoksin romuttaa työnantajien ja
työntekijöiden edustajien välillä yhdessä tehdyt työehtosopimukset ja kieltää
samalla lailla paremmista ehdoista sopimisen. Sopimusturva on nyt romutettu ja
seuraava vaihe onkin sitten jo täysi diktatuuri, siihen suuntaan ollaan jo
kovaa vauhtia menossa. Kohta varmaan Pohjois-Koreassakin ihastellaan Sipilän
tapaa toimia.
Perussuomalaisetkin
ovat vuosia markkinoineet itseään työläisten etuja ajavaksi puolueeksi.
Mitenkähän siihen se, että puheenjohtaja Timo Soinikin kehui eilen hallituksen
esitystä todella hyväksi.
Sipilän
sanoin, nyt on aika leikata työntekijöiltä, tämä on nyt työntekijöiden osuus
yhteisistä talkoista. Aikaisemmin on jo leikattu työttömiltä, opiskelijoilta ja
eläkeläisiltä. Koskahan on työnantajien aika osallistua talkoisiin? Sipilä on
kirjoittanut omassa blogissaan lokakuussa 2012, että Suomessa ei pidä muuttaa sairauslomapäiviä palkattomiksi.
Perussuomalaisten työministeri Jari Lindström
on niin ikään ilmoittanut jkesällä ulkisuudessa, että työmiehen tuplapalkkaan
sunnuntaisin ei pidä koskea. Soini kommentoi kesäkuussa seuraavaa: ”Sunnuntai
on pyhä päivä. Pidän hyvänä käytäntöä, että pyhyyden taju yhteiskunnassa
säilyy.” Hallitus on kuitenkin alentamassa sunnuntaikorvausta.
Vuodelta 2012 löytyy myös Soinin kommentti: ”On aivan
posketonta, että tässä tilanteessa, kun ihmiset pelkäävät työpaikkojensa
puolesta ja eurokriisi velloo, kokoomus ottaa puolueena kannan siihen, että
sairastaminen kriminalisoidaan taloudellisessa mielessä.”
Näin se takki kääntyy näköjään sujuvasti kaikilla ministereillä.
Hallituksen esitykset toimista
kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi
Hallituksen
tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110
000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa
bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi
eläminen lopetetaan vuonna 2021.
Pääministeri
Juha Sipilän mukaan hallituksen ratkaisut ovat välttämättömiä Suomen
kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisenä haasteena on kymmenen miljardin euron
kestävyysvaje. Neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin
neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä
parantavilla toimilla, joihin kuuluvat kustannuskilpailukyvyn parantaminen,
palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen.
Yhteiskuntasopimuksen
kariuduttua hallitus on joutunut erittäin huonon taloudellisen tilanteen takia
etsimään poikkeuksellisia toimia yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä
prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi.
Ehdotukset
ovat seuraavat:
Työntekijöiden muutosturvan
parantaminen
- Yli 20
henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan
palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen,
jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
- Työnantajan
on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden
kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
Perhevapaakustannusten tasaaminen
- Nuorten
naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille
aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella.
Kustannuskilpailukyvyn parantaminen
- Loppiainen
ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa
lyhentämättä.
- Sairauspäivien
korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa
palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
- Ylityökorvaukset
puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin.
- Pitkiä,
erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een
työpäivään.
- Yksityisen
työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden
2017 alusta.
”Näillä
esityksillä pyritään korjaamaan rapautunutta kilpailukykyämme. Pohjimmiltaan on
kyse työpaikkojen lisäämisestä ja siten suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamme
säilyttämisestä, jopa pelastamisesta. Tämä on työssäkäyvien osuus Suomen
nostamiseksi takaisin raiteilleen tässä vakavassa tilanteessa”, pääministeri
Sipilä sanoo.
Esitykset on
tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä
sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan
työehtosopimuskauden alkaessa. Lailla säädettävät toimet ovat täsmällisiä ja
tarkkarajaisia.
Hallitus on
arvioinut huolellisesti, että esitykset eivät ole ristiriidassa perustuslain
säännösten tai Suomen EU- tai ILO-jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden kanssa.
Valmistelun osana on kuultu oikeusministeriötä ja järjestetty epävirallinen
asiantuntijakeskustelu.
Hallitus on
keskustellut ehdotuksista työmarkkinaosapuolten kanssa ennen niiden
julkistamista ja jatkaa keskustelua huomenna talousneuvostossa. Talousneuvoston
jälkeen hallitus päättää hallituksen neuvottelussa toimistaan. Keskustan,
Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat omalta osaltaan
hyväksyneet esitetyt toimet. Lainsäädännön valmistelu tehdään normaaliin tapaan
yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi hallitus on arvioinut
toimien vaikutusta yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Pääministeri
Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi
eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä.
Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset on tehty viimeistään kesäkuussa
2016.
Tällä
hetkellä työehtosopimuksissa on mm. seuraavan tyyppisiä mainintoja sairausajan
palkanmaksuun liittyen:
Palkka
maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua
seuraavasti:
·
alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,
·
3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,
·
5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,
·
vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta
Mikäli
työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan
palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.
Omavastuuaika
on 9 päivää, jonka jälkeenkin työnantaja on joko maksanut em. aikojen
mukaisesti työntekijälle täyden palkan ja hakenut korvauksen Kelalta tai
vaihtoehtoisesti työnantaja on maksanut Kelan maksaman korvauksen ja täyden
palkan välisen erotuksen. Työntekijä on joka tapauksessa saanut täyden palkan määrän. Nyt tehty esitys rokottaakin todella rajusti etenkin pidempään sairaana olemista. Nyt esitetyn mallin mukaan työntekijä putoaa 9 päivän jälkeen Kelan maksaman korvauksen piiriin.
Helsingin
Sanomien sivuilla olevan laskurin mukaan sairausloman palkan muutos vaikuttaa
seuraavasti:
- palkka 2.000 €/kk, sairastat 2 kertaa vuoden aikana, yhteensä 20
päivää, lakimuutos maksaa sinulle 373 euroa
- palkka 2.000 €/kk, sairastat 1 kerran vuoden aikana 40 päivää,
lakimuutos maksaa sinulle 587 euroa
- palkka 3.000 €/kk, sairastat 2 kertaa vuoden aikana, yhteensä 20
päivää, lakimuutos maksaa sinulle 560 euroa
- palkka 3.000 €/kk, sairastat 1 kerran vuoden aikana 40 päivää,
lakimuutos maksaa sinulle 880 euroa.
Isoja rahoja
sairastuneen pussista viedään ja samassa yhteydessä joudut maksamaan
lääkärimaksuja ja lääkkeet, niin todellinen vaikutus omaan talouteesi on paljon
suurempi. Uskaltavatko työntekijät enää sairastaa vai tullaanko sairaana töihin
ja tartutetaan tauti muihinkin työntekijöihin? Ja jos vielä olet sellaisessa työssä, jossa iso osa palkasta on tähän mennessä kertynyt ylitöistä ja sunnuntaityölisästä, niin tulet totisesti huomaamaan palkkapussissa olevan vajauksen.
Muutokset
tulisivat voimaan nykyisten työehtosopimusten voimassaolon päättyessä.
Veikkaanpa, että paikalliset sopimukset voidaan nyt pitkäksi aikaa unohtaa ja edessä tulee
olemaan runsaasti lakkoja. Mistä enää paikallisesti uskaltaisi edes sopia kun Sipilä joukkoineen kuitenkin kohta kieltäisi sovitut asiat lakimuutoksella.
Jokohan
ihmiset nyt vihdoin ymmärtävät minkälaisen hallituksen olemme saaneet ja osaavat
jatkossa antaa äänensä niille, jotka oikeasti ovat myös työntekijöiden puolella?