Espoonlahden Demarien syyskokous

Espoonlahden Demarien syyskokous pidettiin torstaina 19.11. Laurinlahden koululla. Nykyinen puheenjohtaja Merja Vuori avasi tilaisuuden.

Ennen varsinaisen syyskokouksen alkua Espoon Kunnallisjärjestön vaalityöryhmän vetäjä Joni Vainikainen alusti aiheesta kunnallisvaalit 2017. Oli hienoa kuulla kuinka innokkaasti Vainikainen aiheesta kertoi ja kuinka pitkälle suunnitelmia on jo tehty. Paljon on tietysti vielä tehtävä ennen kuin vaalit on pidetty, mutta onneksi tässä on myös 1,5 vuotta aikaakin.

Puheenjohtaja Vuori avasi varsinaisen syyskokouksen ja ilmoitti samalla, että on jättämässä puheenjohtajan tehtävät muiden kiireiden vuoksi. Kokoukseen oli saapunut kaikkiaan 15 jäsentä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Merja Vuori ja sihteeriksi yhdistyksen sihteeri Tiina Tavio. Johtokunnan laatima toimintasuunnitelma hyväksyttiin joidenkin johtokunnalle suunnattujen evästysten jälkeen. Samoin hyväksyttiin johtokunnan laatima talousarvio yksimielisesti.

Johtokunnan puheenjohtajaksi tuli kaksi ehdotusta: Aino Sederholm ja Kari Karjalainen. Molempien osalta pidettiin kannatuspuheenvuoroja ja jäsenten pyynnöstä molemmat ehdokkaat esittelivät vielä itse itsensä. Puheenjohtajan valinnasta pidettiin suljettu lippuäänestys, jonka jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi julistettiin Aino Sederholm. Onnittelut Ainolle!

Kokous jatkui varapuheenjohtajan valinnalla, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin ilman äänestyksiä nykyinen varapuheenjohtaja Matti Viitasalo. Johtokunnan jäsenmäärää päätettiin nostaa ja varsinaisten jäsenten määräksi päätettiin 8 ja varajäsenten määräksi 3. Uudet johtokunnan jäsenet ovat: Kari Karjalainen, Jukka Lahti, Aila Laitinen, Ari Paukku, Ari Riipinen, Pekka Simpura, Tiina Tavio, Risto Vuori sekä varajäsenet: Jukka Vilske, Merja Vuori ja Johanna Värmälä.

On hienoa päästä taas yhdistyksemme johtokuntaan mukaan. Sen lisäksi minut valittiin Espoon Kunnallisjärjestön edustajistoon vuodeksi 2016 ja TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön vuosikokousedustajaksi vuodeksi 2016.

Tästä on tosi hienoa jatkaa eteenpäin.

 

CEVNI -kurssi ja -tutkinto 24.-25.10.2015

Espoon Kipparit järjesti 24.-25.10. CEVNI-kurssin ja toisen päivän päätteeksi tentin.

CEVNI-kurssilla opiskellaan Euroopan sisävesisäännöstön (Code Européen des Voies de laNavigation Intérieure) perusteet. Kurssilla käsitellään muun muassa sisävesienkulkusäännöt, käytettävät alusten valot, merkkikuviot ja äänimerkit sekä sisävesien väylä-ja vesiliikennemerkit, liikennevalot ja muut opasteet.

CEVNI-maiden sisävesillä liikkuminen edellyttää todistusta näiden sääntöjen osaamisesta. Osoitus tästä taidosta on kansainvälisen huviveneenkuljettajakirjan I-merkintä (Intérieure).

CEVNI -sääntöjen piirissä ovat seuraavat maat:

Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Itävalta, Kazakstan, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Moldova, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Serbia, Slovakia, Sveitsi, Tsekki, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Navigointikelpoiset joet Rein, Mosel, Tonava ja Sava ylittävät valtioiden rajoja tai ovat jossain kohtaa valtioiden välisenä rajajokena. Kullakin näistä joista on jokikomissio, jolle valtiot ovat kansainvälisin sopimuksin antaneet vastuun vesiliikenteen hallinnoimisesta. Päätöslauselma CEVNI-säännöistä on pantu täytäntöön myös näillä jokialueilla.

Kansainvälisen vesiliikenteen kanavista Kielin kanava Saksassa ja Saimaan kanava samoin kuin valtioista Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole CEVNI-sääntöjen piirissä. Samoin Iso-Britannia on säännöstöjen ulkopuolella.

Paljon tuli taas uutta asiaa, mutta hyvinhän tuon kaiken ehti omaksua. Tentti oli tunnin mittainen ja se sisälsi paljon oikein/väärin -kysymyksiä ja niiden lisäksi piti tunnistaa alusten valoja, väylämerkkejä ja vesiliikennemerkkejä.

Läpäisin tentin 58 pisteellä (maksimin ollessa 60). Nyt on siis virallinen lupa lähteä veneilemään Seinelle, Tonavalle tai vaikkapa Reinille. Täytyy vaan uusia huviveneenkuljettajakirja, jotta saa siihen tuon I-merkinnän. Yhtenä haasteena noilla Euroopan sisävesillä on se, että kaikki virallinen kommunikointi hoidetaan aina kunkin maan virallisella kielellä.

Mitäköhän seuraavaksi merenkulun alalta opiskelisi?

Hallitus antoi täystyrmäyksen työntekijöille

Hallitus on siirtynyt täyteen sanelupolitiikkaan unohtaen täysin demokraattisen yhteiskunnan perusteet. Hallitus aikoo lakimuutoksin romuttaa työnantajien ja työntekijöiden edustajien välillä yhdessä tehdyt työehtosopimukset ja kieltää samalla lailla paremmista ehdoista sopimisen. Sopimusturva on nyt romutettu ja seuraava vaihe onkin sitten jo täysi diktatuuri, siihen suuntaan ollaan jo kovaa vauhtia menossa. Kohta varmaan Pohjois-Koreassakin ihastellaan Sipilän tapaa toimia.

Perussuomalaisetkin ovat vuosia markkinoineet itseään työläisten etuja ajavaksi puolueeksi. Mitenkähän siihen se, että puheenjohtaja Timo Soinikin kehui eilen hallituksen esitystä todella hyväksi.

Sipilän sanoin, nyt on aika leikata työntekijöiltä, tämä on nyt työntekijöiden osuus yhteisistä talkoista. Aikaisemmin on jo leikattu työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Koskahan on työnantajien aika osallistua talkoisiin? Sipilä on kirjoittanut omassa blogissaan lokakuussa 2012, että Suomessa ei pidä muuttaa sairauslomapäiviä palkattomiksi.

Perussuomalaisten työministeri Jari Lindström on niin ikään ilmoittanut jkesällä ulkisuudessa, että työmiehen tuplapalkkaan sunnuntaisin ei pidä koskea. Soini kommentoi kesäkuussa seuraavaa: ”Sunnuntai on pyhä päivä. Pidän hyvänä käytäntöä, että pyhyyden taju yhteiskunnassa säilyy.” Hallitus on kuitenkin alentamassa sunnuntaikorvausta.

Vuodelta 2012 löytyy myös Soinin kommentti: ”On aivan posketonta, että tässä tilanteessa, kun ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta ja eurokriisi velloo, kokoomus ottaa puolueena kannan siihen, että sairastaminen kriminalisoidaan taloudellisessa mielessä.”

Näin se takki kääntyy näköjään sujuvasti kaikilla ministereillä.

Hallituksen esitykset toimista kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksen ratkaisut ovat välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisenä haasteena on kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä parantavilla toimilla, joihin kuuluvat kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen.

Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua hallitus on joutunut erittäin huonon taloudellisen tilanteen takia etsimään poikkeuksellisia toimia yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi.

Ehdotukset ovat seuraavat:

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

• Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
• Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.

Perhevapaakustannusten tasaaminen

• Nuorten naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella.

Kustannuskilpailukyvyn parantaminen

• Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.
• Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
• Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin.
• Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään.
• Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta.

”Näillä esityksillä pyritään korjaamaan rapautunutta kilpailukykyämme. Pohjimmiltaan on kyse työpaikkojen lisäämisestä ja siten suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämisestä, jopa pelastamisesta. Tämä on työssäkäyvien osuus Suomen nostamiseksi takaisin raiteilleen tässä vakavassa tilanteessa”, pääministeri Sipilä sanoo.

Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa. Lailla säädettävät toimet ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia.

Hallitus on arvioinut huolellisesti, että esitykset eivät ole ristiriidassa perustuslain säännösten tai Suomen EU- tai ILO-jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden kanssa. Valmistelun osana on kuultu oikeusministeriötä ja järjestetty epävirallinen asiantuntijakeskustelu.

Hallitus on keskustellut ehdotuksista työmarkkinaosapuolten kanssa ennen niiden julkistamista ja jatkaa keskustelua huomenna talousneuvostossa. Talousneuvoston jälkeen hallitus päättää hallituksen neuvottelussa toimistaan. Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat omalta osaltaan hyväksyneet esitetyt toimet. Lainsäädännön valmistelu tehdään normaaliin tapaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi hallitus on arvioinut toimien vaikutusta yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset on tehty viimeistään kesäkuussa 2016.

 

Tällä hetkellä työehtosopimuksissa on mm. seuraavan tyyppisiä mainintoja sairausajan palkanmaksuun liittyen:

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

·         alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,

·         3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,

·         5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,

·         vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Omavastuuaika on 9 päivää, jonka jälkeenkin työnantaja on joko maksanut em. aikojen mukaisesti työntekijälle täyden palkan ja hakenut korvauksen Kelalta tai vaihtoehtoisesti työnantaja on maksanut Kelan maksaman korvauksen ja täyden palkan välisen erotuksen. Työntekijä on joka tapauksessa saanut täyden palkan määrän. Nyt tehty esitys rokottaakin todella rajusti etenkin pidempään sairaana olemista. Nyt esitetyn mallin mukaan työntekijä putoaa 9 päivän jälkeen Kelan maksaman korvauksen piiriin.

Helsingin Sanomien sivuilla olevan laskurin mukaan sairausloman palkan muutos vaikuttaa seuraavasti:

-        palkka 2.000 €/kk, sairastat 2 kertaa vuoden aikana, yhteensä 20 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 373 euroa

-        palkka 2.000 €/kk, sairastat 1 kerran vuoden aikana 40 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 587 euroa

-        palkka 3.000 €/kk, sairastat 2 kertaa vuoden aikana, yhteensä 20 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 560 euroa

-        palkka 3.000 €/kk, sairastat 1 kerran vuoden aikana 40 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 880 euroa.

Isoja rahoja sairastuneen pussista viedään ja samassa yhteydessä joudut maksamaan lääkärimaksuja ja lääkkeet, niin todellinen vaikutus omaan talouteesi on paljon suurempi. Uskaltavatko työntekijät enää sairastaa vai tullaanko sairaana töihin ja tartutetaan tauti muihinkin työntekijöihin? Ja jos vielä olet sellaisessa työssä, jossa iso osa palkasta on tähän mennessä kertynyt ylitöistä ja sunnuntaityölisästä, niin tulet totisesti huomaamaan palkkapussissa olevan vajauksen.

Muutokset tulisivat voimaan nykyisten työehtosopimusten voimassaolon päättyessä. Veikkaanpa, että paikalliset sopimukset voidaan nyt pitkäksi aikaa unohtaa ja edessä tulee olemaan runsaasti lakkoja. Mistä enää paikallisesti uskaltaisi edes sopia kun Sipilä joukkoineen kuitenkin kohta kieltäisi sovitut asiat lakimuutoksella.

Jokohan ihmiset nyt vihdoin ymmärtävät minkälaisen hallituksen olemme saaneet ja osaavat jatkossa antaa äänensä niille, jotka oikeasti ovat myös työntekijöiden puolella?

Tutustuminen Espoon merellisiin ulkoilupalveluihin

Liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenet oli kutsuttu tutustumaan Espoon tarjoamiin merellisiin ulkoilupalveluihin torstaina 27.8. Osallistuminen oli yllättävän niukkaa, paikalla oli kaupungin työntekijöitä ja lautakunnan jäseniä yhteensä 10. No oli ainakin laivassa tilaa.

Ilma oli todella upea, aurinko paistoi ja lämpöä oli 20 astetta kun lähdimme liikkeelle Soukan venesatamasta klo 17. Suuntasimme ensin Pentalan ohi itäpuolelta. Pentalaan on valmistumassa saaristomuseo, kunhan kaupunki vaan myöntäisi viimeistelyä varten tarvittavat rahat. Museo on tosiaan viimeistelyä vaille valmiina ja tavoite olisi saada se valmiiksi ensi vuonna. Pentalan jälkeen jatkoimme kohti Stora Herrön vierasvenesatamaa ja siitä jatkoimme Rövareniin, jonne rantauduimme. Yhteysvenelaituri on saaren pohjoispuolella ja näkymä oli mahtava.

Meri tyyni, aurinko paistaa ja pilvirintama näkyy taivaanrannassa. Kävimme Rövarenissa myös saaren eteläpuolella, jossa näkyi pienenpientä merenkäyntiäkin.

Tuosta kun jatkaisi kohti etelää, niin vastaan tulisi Viron rannikko.

Rövarenista jatkoimme ulkoväylää pitkin kohti Iso-Vasikkasaarta, johon jälleen rantauduimme. Kahvilassa saimme maukasta pullaa ja maistuvaa kahvia. Emäntä kertoi saaren ja kahvilarakennuksen historiasta. Kahvilan vanhin osa on rakennettu jo 1800 -luvun loppupuolella. Temppelisalmen pohjoispuolella olevan rakennuksen historiakin selvisi. Kyseessä on antiikintutkija ja kreikan kielen professori Ivar A. Heikelille rakennettu työhuone.

 

Iso-Vasikkasaaressa löytyy tekemistä kaikille, on luontopolkuja, uimarantoja ja frisbeegolf -ratakin. Saareen on tulossa pienvenesatamakin viimeistään ensi keväänä.

Jatkoimme jälleen matkaa ja paluureitti kulki Svinön salmen kautta. Takaisin Soukkaan saavuimme klo 20.

Reissu oli kokonaisuudessaan hieno, kuulimme asiantuntevalta oppaaltamme Espoon merellisistä palveluista hyvinkin tarkkoja tietoja. Samalla saimme informaatiota siitä minkälaisia suunnitelmia palveluiden kehittämiseksi on olemassa ja mitä nyt on jo tehty. Meille kerrottiin myös ohittamistamme saarista ja rannalla olevista rakennuksista mielenkiintoisia tarinoita. Matkalla sivuutimme mm. Yleisradion henkilökunnan virkistyssaaren ja puolustusvoimien ns. budjettisaaren sekä Kauniaisten omistaman rantaosuuden.

Kiitos tästä mielenkiintoisesta esittelymatkasta!

Liikunta- ja nuorisolautakunnan kokous ja asunto-osakeyhtiön yhtiökokous

Pääsin ensimmäistä kertaa osallistumaan Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan kokoukseen 21.5. kun varsinaisena jäsenenä oleva Antti Aarnio oli estynyt.

Esityslistalla oli normaalin talousarvion kuukausiseurannan ja nuorisoyhdistysten yleisavustusten jaon lisäksi pari mielenkiintoisempaakin asiaa. Näistä kahdesta ensimmäisestä asiastakin käytettiin joitakin puheenvuoroja, mutta selvästi pisimpään keskusteltiin Tapiolan urheilupuiston alueesta. Käytin itsekin tässä kohtaa pari puheenvuoroa.

Toinen niistä oli Auroran asukaspuiston ja nuorisotilan tarveselvitys, jotka toteutetaan vuonna 1892 valmistuneeseen Träskändan koulurakennukseen. Alueella ei aikaisemmin ole lainkaan nuorisotiloja, joten uudet tilat tulevat todelliseen tarpeeseen. Toinen mielenkiintoinen keskustelun aihe oli Tapiolan urheilupuistoon suunnitellun jalkapallostadionin mahdollinen rakentaminen yksityisen yrityksen voimin. Jos stadion toteutuu, niin Espooseen saadaan vaikuttavan oloinen liikuntapaikka, jossa voidaan järjestää myös erilaisia konsertteja. On mielenkiintoista seurata eteneekö hanke ja jos niin millä aikataululla.

Oli kieltämättä vähän erilainen kokous kuin mitä muistan aikanaan Mietoisten liikuntalautakunnan kokouksien olleen. No onhan paikkakunnillakin tietysti isoja eroja. Toisaalta samalla tavalla jaettiin yleisavustuksia ja keskusteltiin liikuntapaikkojen rakentamisesta vaikka summat ovatkin mittaluokaltaan erilaisia.

Itselleni kokoukseen osallistuminen oli hyvin motivoivaa ja toivon saavani toistekin kutsun paikalle. Koin myös olevani "kotonani" kokouksessa, joten sain uutta pontta kun mietin kahden vuoden päästä tulevia kuntavaaleja.

Viime viikolla pidettiin myös asunto-osakeyhtiömme vuosikokous ja siitä voisin todeta sen verran, että minut valittiin uuteen hallitukseen varajäseneksi. Varajäsenillä on aina osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin, joten pääsen vähän paremmin sisälle siihen mitä kaikkea yhtiössämme tapahtuu. Jos tulevina vuosina vapautuu varsinaisen jäsenen paikka, niin enköhän pyri siihen. Hienoa päästä vaikuttamaan asuinpaikan ja kunnan asioihin monella foorumilla.

Avomerilaivuritentti

Perjantaina 24.4. kello 14.00 alkoi Tähtitieteellisen merenkulun tentti, jonka läpäisemällä saa avomerilaivurin diplomin. Tenttiaika oli 8 tuntia ja siihen olin varautunut eväillä ja termoskannullisella kahvia. Tentissä oli mukana kaikkiaan 15 opiskelijaa.

Alkuun luin kaikki kysymykset rauhassa läpi ja katsoin, että mitään ihan yllättävää ei kysytty. Sen jälkeen aloin ratkomaan tehtäviä numerojärjestyksessä pitäen välillä lyhyen kahvipaussin. Osasin mielestäni kohtuullisen hyvin kaiken mitä kysyttiin ja lopulta päätin jättää vastaukseni vajaan viiden tunnin pakertamisen jälkeen. Vastaussivuja kertyi lähes 20, joten kyllä niissä puurtamista oli. Olin ensimmäinen joka lähti tentistä, en tiedä kuinka pitkään muut mahtoivat siellä vielä istua.

Tuossa vielä tenttikysymykset kaikkien ihmeteltäväksi.

Maanantaina 27.4. opettajamme ilmoitti, että oli tarkistanut tehtävät ja kaikki ovat läpäisseet tutkinnon. Omista pisteistäni en kuitenkaan vielä tiennyt mitään ja ne tietysti kiinnostivat vaikka läpimeno olikin ensisijainen tavoite. Keskiviikkona 29.4. Espoon Kippareiden sivuille oli ilmestynyt tuloslista ja olin saanut 27 pistettä maksimin ollessa 30.

Aloitin syksyllä 2013 laivuritutkintojen parissa ja suoritin saaristolaivuritutkinnon joulukuussa 2013 saaden 28,5 pistettä, kevät 2014 meni rannikkolaivurin opintojen parissa ja huhtikuun tentissä sain täydet 30 pistettä. Viimeiseen opiskeluun kuluikin sitten kokonainen opintovuosi kurssin laajuuden takia. Keskiarvo kolmesta tentistäni on 28,5 pistettä ja kaikki tentit läpäisty kiitettävillä arvosanoilla. Täytyy olla todella tyytyväinen.

Mitähän sitten tällä alalla seuraavaksi? Täytyy varmaan käydä ainakin CEVNI -kurssi ja rannikkolaivurin Meri-VHF -kurssi jos ne syksyllä järjestetään.

Ja nyt vaan käytännön veneilyä harrastamaan.

Oppositio kutsuu?

Eduskuntavaalit tuli pidettyä ja Demarien osalta vaalit sujuivat alavireisesti. Demariedustajia on uudessa eduskunnassa 8 vähemmän kuin viimeksi. 

Kokoomuksen yhtenä vaalisloganina oli, että tarvitaan korjausliike. No korjausliike tuli eikä Kokoomus ole enää Suomen suurin puolue vaan kolmanneksi suurin ja hyvä niin. En tiedä tarkoittivatko ihan tuota, mutta kansa on puhunut.

Toivottavasti nyt saadaan nopeasti kasattua uusi toimiva hallitus, joka uskaltaa tehdä päätöksiä ja saa Suomen uuteen nousuun. Saa nähdä joko Perussuomalaiset uskaltautuvat hallitukseen mukaan lunastamaan puheitaan vai jättäytyvätkö edelleenkin oppositioon kuten neljä vuotta sitten?

Demarit saivat Espoosta uuteen eduskuntaan 2 ehdokasta: Maria Guzeninan ja Timo Harakan. Onnea ja menestystä molemmille!

Alla vielä yhteenvetona eri puolueiden kannatuskehitys 2000 -luvulla Espoossa:

Alkuvuoden tunnelmia

Nyt onkin kulunut aikamoinen tovi siitä kun viimeksi kirjoitin blogiani. Edellinen kirjoitukseni oli aika ristiriitaisissa tunnelmissa kirjoitettu.

Ihan ensiksi täytyy antaa tunnustus Espoonlahden Demarien (ELD) uudelle johtokunnalle siitä, että yhdistyksen kevätkokous pidettiin 3.3. eli hyvin ajallaan ja asiat saatiin kerralla käsiteltyä. Parina viime vuotenahan ihan näin ei ole tapahtunut vaan kokousta on jouduttu pitämään useampaan kertaan ennen kuin asiat on saatu käsiteltyä valmiiksi. Sen lisäksi jäsenistöä on lähestytty useamman kerran sähköpostiviestinnällä, erittäin positiivista sekin.

Minut valittiin kevätkokouksessa ehdolle SELAKin (Suur-Espoonlahden Kehitys ry) hallitukseen vuodelle 2015 ja samalla ELD:n edustajaksi SELAKin vuosikokoukseen. SELAKin vuosikokous pidettiin 17.3. ja minut valittiin ehdotuksemme mukaisesti hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi. Viime vuonna olin varajäsenenä, mutta osallistuin kuitenkin lähes kaikkiin kokouksiin varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä.

Edellä olevien lisäksi minut on valittu mukaan Tradenomiliiton järjestötoimikunnan jäseneksi kolmivuotiskaudelle 2015 – 2017. Toimikunta kokoontui järjestäytymiskokoukseensa 29.1.

Olen siis tällä hetkellä seuraavissa luottamustehtävissä:

-          TSL:n hallituksen jäsen 2015
-          SELAKin hallituksen jäsen 2015
-          Tradenomiliiton järjestötoimikunnan jäsen 2015 - 2017
-          Liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsen 2013 - .

Alkuvuoden maanantai-illat ovat sujuneet tiiviisti Avomerilaivurin opintojen parissa, kaksi opiskeluiltaa olisi vielä jäljellä ennen tenttiä. Kahdeksan tunnin mittainen tentti järjestetään perjantaina 24.4. ja sen jälkeen odotellaan epävirallisia tuloksia viikon verran eli hyvässä lykyssä jo Vappuna tiedän olenko suorittanut avomerilaivurin tutkinnon hyväksytysti. Tämä onkin ylin taso mihin voi päästä ilman että lähtisi tosissaan opiskelemaan merenkulkua merenkulkuoppilaitokseen.

Aloitin syksyllä lihaskuntotreenit ja aikomuksena olisi aloitella keihäänheittäjän uraa ensi kesänä. Onkin mielenkiintoista nähdä miten kestävyysjuoksijasta muokataan keihäänheittäjä.

Metron jatkoa rakennetaan jo kovaa vauhtia, Soukassakin kaivetaan ensimmäistä tunnelia ja räjäytykset huomaa kotona ollessa. Länsiväylän liikenne sujuu taas kohtuullisen hyvin, mutta maisemahan siellä pilataan ruosteisista rautapalkeista rakennettavien meluaitojen kanssa. Aivan käsittämätön ratkaisu.

Viikon kuluttua tiedämme miten eduskuntavaaleissa kävi ja minkälaista uutta hallitusta voimme odottaa. Toivottavasti uusi hallitus tekee päätöksiä, jotta Suomi lähtee taas nousuun.

Vene on jo vesillä ja kesä kovaa vauhtia tulossa. Ensimmäisen västäräkin näin 12.4. Soukassa.