maanantai 18. joulukuuta 2017

Espoon kasvihuonepäästöjen kehitys ja Espoosta hiilineutraali kaupunki 2030


Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.
Tarkastellaan ensin kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”
Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 noin 12 %. Vuoden 2016 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä 1.192.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2015 verrattuna päästöt laskivat 3 %.
Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2016 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 274.583 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 90.000 asukasta.

 
Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden yhteisosuus päästöistä on yli 80 %.

Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 lähes 30 %. Vuoteen 2015 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 5 %. Suunta on kyllä oikea, mutta ei läheskään riittävä tavoitteeseen nähden.


 
Positiivisena asiana nähdään, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla (Helsingissä on käynyt päinvastoin, siellä on lisätty tällä hetkellä halvemman kivihiilen käyttöä merkittävästi). Espoo ei pysty itse vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja antanut myös lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä.

Myös uusiutuvan energian: lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Liikenteen päästöt kääntyivät sen sijaan kasvuun vuodesta 2015, sillä polttoaineen biosekoitusosuus oli huomattavasti pienempi vuonna 2016. Joukkoliikenteessä ollaan lisäämässä sähköautojen käyttöä ja sitä myöten päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan myös hallituksen toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla vielä paremmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaat valinnat.

Täydennetty 29.12.: "Uutena vaihtoehtona Tekniikka&Talous -lehti esittelee pienreaktorit. Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on tehty valtuustoaloitteet, joissa vaaditaan paikallista selvitystä pienten reaktorien mahdollisuuksista. Niissä kymmenet valtuutetut yli puoluerajojen ovat allekirjoittaneet aloitteet marras-joulukuussa.

Kunnat pitävät ensimmäisinä vaihtoehtoina pienreaktoreita koska niin sanottuja pieniä ydinreaktoreita (smr, small modular reactor) ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Niitä odotetaan markkinoille 2020-luvulla.

Pienreaktorin teho on 10-300 megawattia ja hinta-arvio miljardin euron luokassa. Näitä mainostetaan tehdasvalmiiksi ja modulaarisiksi. Pienreaktorit lupaavat tehokasta sähköntuotantoa vailla nykyisten suurvoimaloiden ongelmia, kuten venyvät aikataulut ja jopa kymmenen miljardin euron hintaa. Pienreaktorien ydinjäteongelman katsotaan hoituvan Suomen nykyisen ydinjätepolitiikan turvin.

Voisiko pienreaktorien käyttöönotto ollakin se tehokkain ratkaisu päästövapaaseen pääkaupunkiseutuun?"

Lopuksi voisi mainita, että jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

 

 

 

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Espoon demarien kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous

Espoon demarien kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous pidettiin lauantaina 26.11. Kauklahden Puikkarissa. Paikalla oli lähes 50 henkilöä, varsinaisia edustajiston jäseniä oli valitettavasti jonkun verran poissa.

Isoina päätettävinä asioina oli ensinnäkin ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin muutoksin ilman suurempia keskusteluja. Talousarviosta käytiin pitkä keskustelu koska se piti sisällään mm. osa-aikaisen työntekijäresurssin täysipäiväistämiseen liittyvät kustannukset. Lopulta kunnallisjärjestön hallituksen esittämä talousarvio hyväksyttiin äänestyksen jälkeen selvin lukemin. Näin ollen kunnallisjärjestö saa täysipäiväisen työntekijäresurssin ensi vuoden alussa. Lopullisen päätöksen valittavasta henkilöstä ja hänen toimenkuvastaan tulevat tekemään kunnallisjärjestön hallitus joko joulukuun tai tammikuun kokouksessaan.

Merkittävänä asiana oli uuden puheenjohtajiston valinta kunnallisjärjestölle. Kunnallisjärjestöä kaksi vuotta luotsannut, nykyinen puheenjohtaja Joni Vainikainen oli ilmoittanut hyvissä ajoin ettei jatka puheenjohtajana tämän kauden jälkeen. Samoin pitkään kunnallisjärjestön toiminnassa ollut nykyinen varapuheenjohtaja Sinikka Suontio oli jättäytymässä tehtävästä. Puheenjohtajiston valinta tapahtui yksimielisesti ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Vilske ja varapuheenjohtajaksi Liisa Kivekäs. Onnea omasta puolestani molemmille valituille.

Kokouksessa valittiin myös kunnallisjärjestön hallitus vuodelle 2018. Valinnat olivat yksimielisiä ja uudessa hallituksessa ovat mukana aakkosjärjestyksessä Antti Aarnio, Mika Hentunen, Ville Kopra, Sami Lehtonen, Kristiina Lindroos, Juhani Mäntylä, Ralf Norrman, Ari Paukku, Jarkko Rahkonen ja Timo Rauhanen. Jonkin verran vaihtuvuutta sentään, mutta sukupuolijakauma on vähän liikaa miesvoittoinen. Jospa sitten vuoden päästä saataisiin tähänkin muutosta aikaan.

Oma työni jatkuu kunnallisjärjestön hallituksessa kolmatta vuotta, kiitoksia luottamuksesta.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Espoonlahden Demarien syyskokous

Espoonlahden Demarien syyskokous pidettiin torstaina 23.11. Nöykkiön kirjastossa. Paikalle oli saapunut 10 yhdistyksen jäsentä.

Puheenjohtaja Jukka Vilske avasi kokouksen, jonka jälkeen valittiin syyskokouksen toimihenkilöt. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Paukku, sihteeriksi Aila Laitinen, pöytäkirjantarkastajiksi Ilkka Hirvelä ja Helena Haapsaari.

Seuraavina kohtina olivat talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2018. Molemmat hyväksyttiin johtokunnan esittämissä muodoissa.

Tämän jälkeen siirryttiin henkilövalintoihin, alkaen yhdistyksen puheenjohtajistosta ja johtokunnasta. Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin Ari Paukku ja varapuheenjohtajaksi valittiin Aila Laitinen. Ensi vuoden johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Helena Haapsaari, Matti Viitasalo, Jukka Vilske, Tiina Tavio, Jukka Lahti, Kari Karjalainen, Pekka Simpura ja Ilkka Hirvelä. Varajäseniksi valittiin Merja Vuori, Risto Vuori ja Ari Riipinen.

Tämän jälkeen valittiin yhdistykselle toiminnantarkastajaksi Juhani Hakala ja varalle Mari Pyy.

Uudenmaan Sosialidemokraatit ry:n varsinaisiksi piirikokousedustajiksi valittiin Jukka Kivi ja Matti Viitasalo. Varalle Pekka Simpura ja Kari Karjalainen.

Espoon Demarien kunnallisjärjestön edustajistoon yhdistyksellämme on ensi vuodelle viisi paikkaa ja varsinaisiksi jäseniksi valittiin Jukka Kivi, Aila Laitinen, Helena Haapsaari, Matti Viitasalo ja Pekka Simpura. Varajäseniksi valittiin kutsujärjestyksessä Kari Karjalainen, Ilkka Hirvelä, Jukka Lahti, Minna Lahti ja Sirpa Hyytiä-Hallenberg.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseneksi yhdistys ehdottaa Ari Paukkua, jäsenet valitsee kunnallisjärjestön edustajisto syyskokouksessaan.

Uudenmaan sos.dem. naisten piirikokousedustajiksi valittiin Helena Haapsaari ja Merja Vuori. Varalle Johanna Värmälä ja Tiina Tavio.

TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön vuosikokousedustajaksi valittiin Jukka Lahti.

Henkilövalintojen jälkeen päätettiin vielä kannatusjäsenmaksun suuruudeksi 20 euroa.

Virallisten asiakohtien jälkeen Jukka Vilske kertoi tulevien vaalien valmistelusta, vuonna 2018 on ensin tammikuussa presidentinvaalit ja lokakuussa on tulossa ensimmäiset maakuntavaalit.

Kokous oli kaikissa valinnoissaan yksimielinen ja henkilökohtaisesti olen erittäin otettu saamastani luottamuksesta ja pyrin toimimaan luottamuksen arvoisesti ensi vuoden puheenjohtajana. Meillä on loistava kokoonpano yhdistyksen johtokunnassa ja uskonkin, että saamme vietyä hyvällä yhteistyöllä yhdistyksemme toimintaa eteenpäin.


maanantai 16. lokakuuta 2017

Politiikan syksy jatkuu kiireisenä


Syksy on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle lautakuntatyöskentelyssä.
Ympäristölautakunnan kokouksia on ollut tähän mennessä kolme ja olemme ehtineet käsittelemään mm. ensi vuoden talousarvioehdotuksen. Siihen halusimme yksimielisesti täydennyksenä yhden limnologin viran lisää, jotta vapautushakemusten käsittelyruuhkaa saataisiin purettua. Yksi limnologin tehtävä on käydä läpi kaupunkilaisten tekemiä vapautushakemuksia liittyen hulevesiviemäriin, jätevesiviemäriin tai vesijohtoon liittymiseksi. Tällä hetkellä Espoolla on vain yksi limnologi tätä tehtävää hoitamassa ja kuitenkin vapautushakemusten määrä on Espoossa keskimäärin 140/vuosi. Vastaavasti Helsingissä hakemuksia tulee n. 20/vuosi ja ne ehtii yksi henkilö käsittelemään. Vantaalla sama hakemusmäärä kuin Helsingissä ja käsittelyyn varattu 2 henkilöä. Miksi Espoossa sitten on noin paljon enemmän hakemuksia kuin naapurikaupungeissa? Kysyin tätä virkamiehiltä ja sain kaupungin limnologilta seuraavan vastauksen:
"Vapautushakemusten suuri määrä on seurausta siitä, että katuja rakennetaan vuosia sen jälkeen, kun alue on asemakaavoitettu ja suurelta osin rakennettu. Talon rakentamisen yhteydessä liittyminen hulevesiviemäriin ei ole iso lisäkustannus, mutta vapautuksen hakijat pitävät myöhemmin toteutettavaa liittymistä tarpeettomana ja kustannuksiltaan kohtuuttomana. Hulevesien poistaminen on jo järjestetty imeyttämällä tontilla ja/tai johtamalla ojaan. Rakennusten suunnittelussa ei ole otettu huomioon, että kiinteistö joskus liitettäisiin hulevesiviemäriin.
Kadun rakentamisen yhteydessä tontille osoitetaan liitoskohta tontin läheltä. Vapautushakemusten perusteella hulevesiviemäriin liittymisen kustannus on yleensä 10.000-20.000 euroa, mutta se voi olla enemmänkin. Kustannuksia tulee tonttijohtojen rakentamisesta ja siihen liittyvistä kaivu- ja jälkitöistä, sekä mahdollisesti louhinnasta ja hulevesipumppaamosta.
Hulevesiviemäriin liittämisen kustannuksissa ei ole eroa kaupunkien välillä. Kiinteistönomistaja vastaa hulevesijärjestelmän rakentamisen kustannuksista liitoskaivoon saakka. HSY:n perimät maksut ovat samat kaupungista riippumatta. Liittymismaksu riippuu kerrosalasta, mutta omakotitalolle se on vähintään 2.226 euroa. Lisäksi tulee liitostyöstä perittävä maksu, joka on viemärille 332 euroa. Jos yleiselle alueelle on rakennettu tonttijohto valmiiksi, kiinteistön omistajalle tulee vielä maksettavaksi tonttijohtomaksua 2.135 euroa (0-3 m) + 854 euroa/m.
Olemme edellä olevan lisäksi saaneet jokaisen kokouksen edellä koulutusta ympäristölautakunnan tehtäviin. Kokousten yhteydessä annettujen koulutusten lisäksi osallistuin Kuntaliiton järjestämään Ympäristölautakuntien koulutuspäivään Vantaalla syyskuun lopulla. Saimme todellisen rautaisannoksen lautakuntatyöhön liittyen.
Ympäristölautakuntatyöskentelyn lisäksi olen osallistunut syksyn aikana tiiviisti Espoonlahden Demarien johtokunnan työskentelyyn ja Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen työskentelyyn. Päällimmäisinä aiheina molemmissa on ollut ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion teko. Näissä huomioidaan jo meneillään oleva presidentinvaalikampanja sekä vuoden päästä mahdollisesti pidettävät ensimmäiset maakuntavaalit.
 

maanantai 28. elokuuta 2017

Politiikan syksy


Kesäloma on takana ja akut ladattuna on hyvä keskittyä taas politiikkaankin.

Kyllä kesälläkin ehti tapahtua kun Perussuomalaiset jakaantuivat kahtia. Sama jako on tapahtunut myös Espoossa. Onkin mielenkiintoista nähdä miten tämä tulee vaikuttamaan jatkossa niin Suomen hallituksen toimintaan kuin Espoonkin eri luottamustoimielimissä.
Politiikan syksy on omalta osaltani alkanut elokuun alussa, kun pääsin äänestämään Demarien presidenttivaaliehdokkaasta. Meillä on kolme loistavaa ehdokasta: Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero, joista oli vaikea valita oma suosikki. Lopullisesti presidenttivaaliehdokkaan nimeää puoluevaltuusto kokouksessaan 2.9. Jyväskylässä.

Espoon tasolla ensimmäinen tapahtuma tälle syksylle oli keskiviikkona 16.8. Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen kokous, jossa Juri Aaltonen kertoi kaupunginhallituksen kuulumiset. Lisäksi kokouksessa sovittiin mm. alkusyksyn tilaisuuksiin osallistujista.

Torstaina 17.8. oli uuden kauden ensimmäinen Ympäristölautakunnan kokous, jossa minut valittiin pöytäkirjantarkastajaksi. Kokouksen alkuun ympäristöjohtaja Tarja Söderman esitteli ympäristökeskuksen toimintaa. Kokouksen asialistalla oli ensin kokouskäytännöistä sopiminen. Tämän jälkeen meille esiteltiin ympäristölautakunnan vuoden 2017 toinen osavuosikatsaus, hyvin mennään tavoitteiden mukaan.

Rudus Oy:n kivenmurskaamon (osoitteessa Ruukintie 11), ympäristölupahakemuksen peruuttaminen yrityksen omasta pyynnöstä herätti vähän keskustelua. Lähinnä myönteisiä kommentteja luvan peruuttamisesta.

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2016 oli seuraavana esityslistalla. Saimme paksun kirjasen (reilut 130 sivua). Yhteenvedon mukaan ilmanlaatu on ollut yleisesti ottaen hyvällä tasolla.

Seuraavana sovimme ympäristölautakunnan tulevista koulutuksista, niitähän sitten riittää. Käytännössä jokaisen kokouksen alussa on puolen tunnin esitys ja sen lisäksi syyskuun lopulla on koko päivän kestävä koulutuspäivä.

Eniten käytiin keskustelua edellisen kauden lautakunnan hyväksymistä ympäristötavoitteista seuraaville neljälle vuodelle. Kokous oli kaiken kaikkiaan hyvähenkinen eikä äänestysasioitakaan ollut. Pidin muutaman puheenvuoronkin liittyen mm. noihin ympäristötavoitteisiin.

Keskiviikkona 23.8. minulla oli ilo osallistua kutsuvieraana Elämyksiä Elfvikistä -näyttelyn avajaisiin Villa Elfvikin luontotalossa. Samalla juhlittiin luontotalon 25 -vuotista taivalta. Talo ja näyttely ovat tutustumisen arvoisia.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien jälkitunnelmia

Kuntavaalit on nyt pidetty ja uudet valtuustot valittu. Näin myös Espoossa. Valitettavasti Demareiden kannatuksessa ei tapahtunut odotettua nousua vaan päinvastoin. Vaikka saimme kappalemäärissä enemmän ääniä kuin vuoden 2012 vaaleissa, niin siitä huolimatta kannatusosuutemme laski. Paikkamäärämme pysyi kuitenkin ennallaan eli 10 valtuutetussa.

Alla oleva kuva kertoo eri puolueiden osalta kannatuskehityksen Espoossa 2000-luvulla pidetyissä vaaleissa. Kokoomuksen osalta trendi on selkeästi laskeva ja vihreiden kannatus on selkeässä nousussa. Demareiden kannatuskäyrä osoittaa pientä hiipumista ja Perussuomalaisten kohdalla tapahtui nyt merkittävä käänne kannatuksen laskuun.


Omat odotukseni olivat aika korkealla varsinkin kun sain useita kirjoituksiani läpi Länsiväylässä ja kentältä sain monia positiivisia kommentteja. Sain lopulta 82 ääntä, edellisissä kuntavaaleissa sain 50 ääntä. Kasvua omalta osaltani oli siis 64 %. Mutta, mutta... eihän tuo mihinkään riitä. Positiivista oli se, että sain ääniä 39 äänestysalueelta. Näistä paras oli oma äänestysalueeni, Ala-Soukka, josta sain 16 ääntä. Edellisellä kerralla sain ääniä 25 alueelta ja Ala-Soukasta 8 ääntä. Pientä kehittymistä on siis osaltani tapahtunut ympäri Espoon.

En lähde julkisesti sen tarkemmin pohtimaan sitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai missä olisi ollut parannettavaa. Jossain määrin tiesin jo kampanjoinnin aikana tämän kertaiset puutteet, mutta en niihin voinut valitettavasti vaikuttaa. Neljän vuoden päästä täytyy joitakin kohtia kampanjassani parantaa ja joitakin pitää ennallaan. En ole lyömässä hanskoja tiskiin vaan päinvastoin, odotan mielenkiinnolla saanko jonkun luottamustoimen ja hoidan sen parhaan kykyni mukaan. Pyrin lisäksi pitämään yhteyttä muihin ehdokkaisiin, joihin viimeisten viikkojen aikana olen saanut tutustua. Olette aivan mahtava joukkue ja yhdessä pystymme vielä nostamaan Demarit nousuun Espoossakin.

Työni "Paremman Espoon puolesta" jatkuu.

Itselläni seuraava koitos on jo ovella kun lupauduin ehdokkaaksi Tradenomiliiton valtuuston vaaleihin. Äänestysaika on 24.4. - 12.5. Olen mukana Työelämätradenomien listalla numerolla 17.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien loppusuora menossa

Kuntavaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tänään tiistaina 4.4. ja varsinainen vaalipäivä ensi sunnuntaina 9.4. Takana on jo monen viikon uurastus, mutta vielä pitää jaksaa muutama päivä. Aika monessa paikassa on tullut käytyä ja paljon kuntalaisia tavattua. Tässä pieni listaus menneen kuukauden tapahtumista:

4.3. Cafe Riva, Lippulaiva
11.3. Cafe Riva, Lippulaiva
18.3. Heikintori, Tapiola
18.3. Espoon tori, Espoon keskus
25.3. Cafe Riva, Lippulaiva
25.3. Läkkitori, Leppävaara
1.4. Iso Omena
1.4. Heikintori, Tapiola
1.4. Läkkitori, Leppävaara
2.4. Karakallion tori

Huomisaamuna olisi tarkoitus mennä Soukan kirjaston Pop up -politiikan foorumiin tapaamaan lähiseudun asukkaita. Ja lauantaina aamupäiväksi Selloon ja sen jälkeen vielä iltapäiväksi Lippulaivaan tapaamaan kuntalaisia.

Olen lähettänyt kirjoituksiani Länsiväylä -lehteen julkaistavaksi ja kaikki on tähän mennessä myös julkaistu. Aiheina ovat olleet mm. työttömyyden hoito, uudet energialähteet ja luonnon säästäminen sekä merellisen Espoon kehittäminen.

Joka paikassa on riittänyt hulinaa ja ehdokkaiden välinen yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Pääsanoma kaikille kuntalaisille on ollut: äänestäkää!

Itse menen äänestämään vasta varsinaisena äänestyspäivänä kun kaikki vaalityö on takana. Silloin on hyvä rauhoittua ja jäädä odottamaan sunnuntai-illan ääntenlaskentaa. Jännitys alkaa nyt jo tuntumaan ja usko menestykseen on luja. Töitä sen eteen on ainakin tehty, mutta äänestäjäthän sitten lopulta päättävät ketkä pääsevät heitä valtuustoon edustamaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Soukan kirjasto on säilytettävä


Uudistettavaan Lippulaivaan on tulossa nykyisten suunnitelmien mukaan mm. Espoonlahden uusi aluekirjasto ja kulttuuriareena. Näen tässä yhteydessä vaaran, että nykyisiä pieniä kirjastoja lakkautetaan säästösyistä. Lakkautusuhan alla tulevat nähdäkseni olemaan ainakin Soukan, Nöykkiön ja Kivenlahden kirjastot. Isot aluekirjastot ovat palveluiltaan monipuolisia tarjoten paljon muutakin kuin lehtiä ja kirjoja. Esimerkiksi Ison Omenan kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä mm. 3D-tulostin, lämpöprässi, ompelukone, saumuri ja vinyylileikkuri ja sieltä saa lainata mm. energiakulutusmittareita ja kannettavia tietokoneita. Näitä palvelujakin varmasti tarvitaan, mutta tarvitaan myös pieniä alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kirjastoja.


Onko kokonaan unohdettu kirjaston alkuperäinen tarkoitus eli tarjota asiakkaille mahdollisuus lukea lehtiä tai kirjoja rauhallisessa ympäristössä tai mahdollisuus lainata kirjoja kotiin viihtyen niiden parissa. Kirjaston avulla moni myös sivistää itseään. Tätä perustarkoitusta varten myös Soukan kirjaston on olemassa. Se on monelle olohuoneen jatke eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Eivät kaikki jaksa tai halua lähteä Lippulaivaan tai Isoon Omenaan kirjastoon.


Toivottavasti Soukasta löytyy vahva kannatus oman kirjaston säilymisen puolesta viimeistään siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen tulee kaupungin päättäjien listoille. Tämä ei ole puoluepoliittinen asia vaan kaupunginosan yhteinen asia, joka kannattaa ottaa esille jo nyt kun valitaan päättäjät seuraavalle valtuustokaudelle.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Panostetaan merellisen Espoon kehittämiseen

Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupungin viimevuotiset päätökset ovat osittain romuttamassa tätä. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan luopumassa ja uusi paikka on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tie on jo nyt ruuhkainen ja kapea. Tehty päätös pitäisi ottaa vielä uusintakäsittelyyn ja hakea veneiden talvisäilytystä varten tilat lähempää merta, tämän luulisi olevan mahdollista. Nyt tuntuu ajoittain siltä, että kaupunki ei halua veneilijöitä rannoilleen. Haluaisin ajaa veneilyharrastuksen säilymistä ja kehittämistä Espoossa.

Kaupungin pitäisi myös mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen eikä poukkoilla päätöksissään. Hyvä esimerkki tästä poukkoilusta on satama-alueiden liikennesääntöjen jatkuva muuttaminen viime vuoden aikana. Satamapalvelujen kehittämistä pitäisi suunnitella yhdessä halukkaiden yrittäjien kanssa ja tehdä pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu. Espooseen olisi tarpeellista saada myös lisää veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta näihin ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska läheskään kaikissa Espoon satamissa ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Näytetään esimerkkiä Espoossa ja säästetään luontoa

On helppoja tapoja vähentää ilmansaasteita ja säästää luontoa. Espoon kaupunki voisi hankkia jatkossa sähkö- ja hybridiautoja ja vähentää ilmansaasteita. Nämä on suunniteltu erityisesti lyhyiden matkojen ajamiseen ja sitähän kaupungin työntekijät pääosin tekevät. Hybridiautot toimisivat hyvin esimerkiksi kotihoidon henkilöiden käyttöön. HSL on jo näyttänyt hyvää esimerkkiä hankkimalla sähköbusseja.

Espoossa voitaisiin panostaa enemmän uusiin energialähteisiin, kuten esimerkiksi geotermiseen energiaan, maalämpöön ja aurinkovoimaan. Mielestäni olisi toivottavaa, että pääsisimme nykyisistä saastuttavista hiilivoimaloista eroon ja pystyisimme korvaamaan energiatarpeen muilla vähemmän saastuttavilla energiamuodoilla. Hienoa edelläkävijyyttä edustaa Espoon Otaniemessä parhaillaan rakenteilla oleva Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva kaupallinen lämpölaitos. Geoterminen energia ei tuota lainkaan ilmakehään päästöjä, joten tähän kannattaa mielestäni panostaa jatkossa entistä enemmän.

Maalämpöjärjestelmiin liittyvien lämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan kaupungin myöntämä toimenpidelupa. Lupakäsittely pitää saada sujuvaksi, jotta maalämmön käyttöönottoa Espoossa voidaan tehostaa. Maalämpöjärjestelmällä voidaan korvata vanhemmat, saastuttavammat lämmitysratkaisut ja sitä voidaan hyödyntää niin omakotitaloissa kuin kerrostaloissakin. Hyvänä esimerkkinä maalämmön hyödyntämisestä on Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo, jota on lämmitetty maalämmöllä kesästä 2014 asti ja jossa säästöt lämmityskustannuksista ovat olleet huomattavia.

Kolmas uusiutuva energialähde, aurinkovoima, on nykyisin erittäin käyttökelpoinen energiaratkaisun osa etenkin omakoti- ja rivitaloissa, mutta myös kerrostaloissa, aurinkopaneelien hintojen merkittävästi laskettua ja akkujen tehon noustua. On hienoa, että pääkaupunkiseudulla on vapautettu aurinkopaneelien asennus lupabyrokratiasta, toisin kuin monilla pienillä paikkakunnilla.








torstai 16. helmikuuta 2017

Huomio kiinnitettävä työttömyyden hoitoon


Espoon työttömyysaste vuoden 2016 lopussa oli 10,3 % ja työttömänä oli 14.336 henkilöä. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1.387 ja 50 vuotta täyttäneitä 5.046. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5.922 eli 41,3 % työttömistä. Työllisyydenhoidon edistämiseksi Espoon kaupungin olisi vahvistettava yhteistyötä sisäisesti, valtion kanssa ja kaupungin alueella toimivien yritysten kanssa. Tällä hetkellä Espoon kaupunki maksaa merkittäviä summia ns. sakkomaksuina (työmarkkinatuen kuntaosuuskustannuksina). Viime vuonna Espoo oli maksanut sakkomaksuina lokakuun loppuun mennessä jo 16,1 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaavana aikana ne olivat olleet 14,3 milj. euroa (kasvua 12,5 %). Näkisin paljon järkevämpänä palkata työtön kaupungille töihin tai maksaa palkkatukea paikalliselle yritykselle kuin maksaa miljoonia euroja sakkomaksuina.
Espoon kaupungin tarkastuslautakunnan mukaan kaupungin henkilöstökulujen arvioitiin viime vuonna alittavan talousarviossa olleet kulut myöhentyneiden rekrytointien ja kasvaneen vuokratyövoiman käytön vuoksi. Kenen etu tämä on? Espoon kaupungin olisi aika ryhdistäytyä, luotava työpaikkoja eikä viivyttää omia rekrytointejaan. Myös vuokratyövoiman käyttöä voisi vähentää ja sen sijaan Espoon kaupungin pitäisi palkata nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä vähintäänkin määräaikaisiin työsuhteisiin ja maksaa siitä palkkaa. Kaupungin henkilöstökuluja tarkasteltaessa ei riitä se, että katsotaan ainoastaan toteutuneita palkkakuluja, kokonaiskustannuksissa täytyy huomioida sen lisäksi vuokratyövoiman käytöstä kertyneet kustannukset. Eikö kaupunki voisi hyödyntää paremmin omaa henkilökuntaansa vuokratyövoiman sijaan?
Espoossa on ajauduttu yksityistämisvimman ja kaupungin omien palvelujen alasajon seurauksena vuokratyövoiman lisääntyneeseen käyttöön. Lisäksi hankinnat kilpailutetaan niin suurina kokonaisuuksina, ettei espoolaisilla pienyrittäjillä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tehdä edes tarjouksia, saati voittaa tarjouskilpailuja. Hankinnat tehdään usein suurilta globaaleilta yrityksiltä, jotka eivät maksa verotuloja ainakaan Espooseen. Tämä on ollut hyvin lyhytnäköistä politiikkaa ja tulee pidemmän päälle kaupunkilaisille erittäin kalliiksi paikallisissa yrityksissä lisääntyvän työttömyyden johdosta.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Kotipalvelun pysäköinti kuntoon


Tässä olisi yksi epäkohta, joka voitaisiin haluttaessa hoitaa nopeastikin kuntoon.
Kotihoidon pysäköintimahdollisuudet ovat Espoossa todella huonot. Työntekijät joutuvat välillä etsimään pitkäänkin laillista pysäköintipaikkaa ja kaikki se aika on pois asiakkaalta, jolle kotihoidon käynti voi olla paljon odotettu ja ainoa sosiaalinen kontakti. Silloin tällöin tulee myös parkkisakko, jonka työntekijä joutuu itse maksamaan. Nämä parkkisakot voisi kaupunki maksaa eikä maksattaa niitä heikosti palkatuilla työntekijöillään.
Kuinka on mahdollista, että tätä asiaa ei saada hoidettua kuntoon ja julkisen puolen palveluita sorretaan verrattuna yksityiseen puoleen. Olen pistänyt merkille, että yksityisten kotipalveluyritysten autoissa käytetään ”huoltoajo” -lappua ja pysäköidään ovien eteen. Sama käytäntö on myös erilaisten remonttiyritysten yms. autojen kanssa. Miksei Espoon kaupunki voi myöntää ”huoltoajo” -lupalappuja omille työntekijöilleen ja näin helpottaa heidän työtään? Tämän ei uskoisi olevan niin vaikeaa, etteikö sitä voisi toteuttaa vai halutaanko tässä antaa etu vain yksityisille yrityksille? Kustannukset Espoolle olisivat mitättömät ja kotihoidon työntekijät saisivat käyttää enemmän aikaa asiakkaidensa luona eli päätehtävässään eikä olisi pelkoa pysäköintisakoista.
Näin toimien työntekijät olisivat tyytyväisempiä ja asiakkaat saisivat parempaa palvelua. Espoon kaupunkihan vastaa kaupungin alueen pysäköintimahdollisuuksista rajoittaen sitä mm. laajoilla aluepysäköintikielloilla. Eikö Espoossa tosiaankaan välitetä kotihoidon työntekijöistä ja heidän asiakkaistaan?

maanantai 2. tammikuuta 2017

Paremman Espoon puolesta

Olen kuntavaaleissa mukana koska haluan rakentaa kaikille paremman Espoon.

Martin Luther Kingiä lainatakseni: Minulla on unelma paremmasta ja tasa-arvoisesta Espoosta, jossa:

1) lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveelliset päiväkodit ja koulut
  • korjaamme homeiset päiväkodit ja koulut pikaisesti
  • palkkaamme riittävästi henkilökuntaa
2) huolehdimme vanhuksistamme heitä kunnioittaen
  • huomioimme vanhukset yksilöinä ja mahdollistamme kaikille ihmisarvoisen elämän
  • tarjoamme laadukkaita hoitopalveluja kotona asuville vanhuksille
  • rakennamme palveluasuntoja niille vanhuksille, jotka eivät enää pysty asumaan kotona
  • pidämme hoitajien määrän riittävänä tarpeisiin nähden
3) tuemme omaishoitajia heidän työssään
  • tiedotamme omaishoitajille heidän tukimahdollisuuksistaan ja annamme tarvittaessa apua hakemusten täyttämisessä
  • olemme mukana kehittämässä vertaistukiryhmiä
4) mahdollistamme kotihoitajille paremmat pysäköintimahdollisuudet
  • piha-alueelle mahdollistavat pysäköintiluvat käyttöön
5) rakennamme kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja
  • opiskelija-asunnoille jatkuvasti huutava tarve
  • vuokra-asuntojen kysyntään pystyttävä vastaamaan
6) tuemme paikallisia yrityksiä
  • huomioimme kaupungin hankinnoissakin paremmin paikallisuuden
  • mahdollistamme tarjousten teon myös pienemmille yrityksille
7) luomme työpaikkoja ja tarjoamme koulutusta etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille
  • tarvittaessa palkkaamme työntekijöitä määräaikaisesti ja maksamme palkkaa mieluummin kuin sakkomaksuja
  • maksamme tällä hetkellä miljoonia sakkomaksuna valtiolle, koska Espoo ei pysty hoitamaan pitkäaikaistyöttömiä sovitusti
  • valvomme nuorisotakuun toteutumista ja ehkäisemme nuorten syrjäytymistä
8) investoimme rakentamiseen järkevästi
  • teemme investointilaskelmat luotettavammin – ei enää kymmenien ja jopa satojen miljoonien eurojen ylityksiä
  • valvomme rakentamista asiantuntevammin ja vaadimme mahdollisista viivästymisistä tai ylimääräisistä kustannuksista vastuulliset korvaamaan aiheuttamansa kulut – ei enää merkittäviä aikatauluviivästyksiä
  • tehdään asukkaita hyödyntäviä investointeja
9) säästämme luontoa
  • hankimme kaupungille sähkö- ja hybridiautoja
  • edistämme hiilivoimaloista luopumista
  • hyödynnämme uusina energianlähteinä ensisijaisesti geotermistä energiaa, maalämpöä, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa
10) mahdollistamme veneilyharrastuksen säilymisen Espoossa
  • pidämme kaupungin satamat kunnossa
  • mahdollistamme satamapalvelujen pitkäaikaisen kehittämisen
  • osoitamme talvisäilytystilat meren läheisyydestä, ei kuljetuksia Ämmässuolle
11) edistämme joukkoliikenteen käyttöä
  • vaadimme lähiliikenteen vyöhykerajan siirtoa siten, että koko Espoo on saman vyöhykkeen sisällä, näin saadaan kaikki Espoon asukkaat tasapuolisen kohtelun piiriin