keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Espoonlahden Demarien syyskokous


Espoonlahden Demarien syyskokous pidettiin maanantaina 24.11. Soukan Palvelutalolla. Nykyinen puheenjohtaja Jukka Lahti avasi tilaisuuden, jonka aluksi pidettiin hiljainen hetki edesmenneen jäsenemme ja erittäin aktiivisen toimijan Martti Tieahon muistoksi.

Ennen varsinaisen syyskokouksen alkua Espoonlahden Demarien jäsen, eduskuntavaaliehdokas ja kaupunginvaltuuston jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä piti ajankohtaiskatsauksen, jossa käsiteltiin mm. kaupungin budjettineuvottelujen tuloksia erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. 18.11. julkistettiin tieto, että Mediverkko Terveyspalvelut Oy ja Mehiläinen yhdistyvät. Mediverkko toimii tällä hetkellä palveluntuottajana Espoon keskuksessa Espoontorin terveysasemalla ja 27.10. alkaen myös Puolarmetsän terveysasemalla. Jää nähtäväksi onko tällä yritysten yhdistymisellä jatkossa vaikutuksia jo tehtyihin palvelujen ulkoistussopimuksiin. Johanna kertoi myös uusimmat uutiset SOTE – uudistuksen etenemisestä. Erityisen paljon keskustelua yleisössä aiheutti omaishoitajien tilanne.
Puheenjohtaja Lahti avasi varsinaisen syyskokouksen ja ilmoitti samalla, että on muuttamassa Espoosta Kirkkonummelle ja tulee jättämään kaikki luottamustehtävät Espoossa lähikuukausien aikana. Tämä on suuri menetys Espoolle ja erityisesti Espoon Demariväelle. Kokoukseen olikin saapunut kiitettävä osanottajajoukko, kaikkiaan 21 jäsentä. Osa oli käsitykseni mukaan kutsuttu paikalle, jotta "neljän kopla" saa henkilövalinnat suoritettua haluamallaan tavalla.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Hakala ja sihteeriksi yhdistyksen sihteeri Matti Viitasalo. Johtokunnan laatima toimintasuunnitelma hyväksyttiin esitettyjen muutosten jälkeen. Samoin hyväksyttiin johtokunnan laatima talousarvio yksimielisesti.

Johtokunnan puheenjohtajan valintaa edelsi ”neljän koplan” puheenvuoro, jossa he kertoivat rakentaneensa oman ehdotuksensa tulevan johtokunnan osalta ja ajoivat kokouksessa ehdotuksensa läpi vauhdikkaalla tavalla. Ensin valittiin puheenjohtaja ja tähän tuli kaksi ehdotusta eli em. koplan ehdottamana Merja Vuori ja toisena ehdokkaana konkarijäsen Aaro Peuraniemi. Jukka Kivi esitteli Merja Vuoren ansioita opinnoissa, järjestösektorilla ja työelämässä. Jäsenten pyynnöstä molemmat ehdokkaat esittelivät vielä itse itsensä. Puheenjohtajan valinnasta pidettiin suljettu lippuäänestys, jonka jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi julistettiin Merja Vuori. Onnittelut Merjalle!

Kokous jatkui varapuheenjohtajan valinnalla, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin ilman äänestyksiä koplan ehdokas Matti Viitasalo. Koplan esityksestä hyväksyttiin johtokunnan jäsenten määräksi 3 ja varajäsenten määräksi 2. Uudet johtokunnan jäsenet ovat: Tiina Tavio, Kari Karjalainen ja Pekka Simpura sekä varajäsenet: Johanna Värmälä ja Jukka Vilske.

Tässä vaiheessa voin kertoa, että minua oli pyydetty puheenjohtajaksi sekä neljän koplan puolelta että myös muilta tahoilta. Tunsin oloni jo aika ahdistavaksi kaikenlaisen painostuksen alla, joten päätin lopulta päivää ennen kokousta kieltäytyä mahdollisesta puheenjohtajan paikasta enkä myöskään suostunut enää muihinkaan johtokuntapaikkoihin. Näkemykseni mukaan tässä jyrättiin nyt demokratia oikein kunnolla penkin alle ja halusin pystyä katsomaan jatkossakin peiliin puhtaan omantunnon kanssa. Toivotan kuitenkin menestystä uudelle puheenjohtajalle ja koko johtokunnalle. Tällä hetkellä se näyttää ainakin minun silmissäni eräänlaiselta ”nukkehallitukselta”, mutta katsotaan nyt miten johtokunta saa asiat sujumaan. Pystyykö se hoitamaan tehtävänsä niin ettei se pelkästään ota vastaan koplan määräyksiä vaan toimii itsenäisenä, yhdistyksen jäsenten valitsemana elimenä.

Omat luottamustoimeni jatkuvat ainakin TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön hallituksessa vuoden 2015 loppuun. Mitä sitten tulevan vuoden aikana tulee tapahtumaan ja valitaanko minua vielä joskus yhdistyksemme johtokuntaan, sen aika näyttäköön. Tulen kuitenkin osallistumaan yhdistyksemme kevät- ja syyskokouksiin myös ensi vuonna.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Espoon Kokoomuksella yksityistämisvimma?


Espoossa on näköjään menossa käsittämätöntä salailua ulkoistamis- ja yksityistämisrintamalla. Viimeksi saimme lukea ensin Helsingin Sanomista ja sen jälkeen Länsiväylästä miten kaupungin virkakoneistossa on valmisteltu kokoomustaustaisen kaupunginjohtajan, Jukka Mäkelän, toimeksiannosta kaupungin kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotantopalvelujen ulkoistamista. Espoon kokoomuslainen kaupunginjohtaja haluaa sitoa teknisen toimen myymisen yksityiselle budjettineuvotteluihin. Sosialidemokraateille se ei käy.
– Tällaisista suunnitelmista ei ole hiiskuttu mitään, Espoon kaupunginvaltuuston Sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Maria Guzenina ihmettelee.
Erityisesti hän paheksuu sitä, että työntekijöitä ei ole otettu mukaan asian valmisteluun.
– Se on YT-lain mukaan laitonta. Näin suuressa asiassa ei voi sivuuttaa työntekijäjärjestöjen näkemyksiä, Guzenina korostaa.
Kunnallinen YT-laki edellyttää, että asiat, jotka koskevat esimerkiksi liikkeen luovutusta, ostopalveluiden käyttöä, kilpailuttamista tai yhtiöittämistä käsitellään yhteistoiminnassa ennen kuin asiassa tehdään päätöksiä. Nyt näin ei ole toimittu, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Sen lisäksi väite nykyisen tilaaja-tuottajamallin kalleudesta on mielestäni perusteeton ja pohjautuu osittain siihen, että kaupungin yksiköt tilaavat tällä hetkellä töitä muualta kuin kaupungin omilta palveluyksiköiltä. Tällöin joudutaan kuitenkin maksamaan omien palveluyksiköiden henkilökunnan palkat, vaikkei töitä olisikaan, ja tämän lisäksi joudutaan maksamaan ulkopuoliselle yritykselle tilatuista töistä. Tästä kirjoitin jo edellisessä blogitekstissäni.
Kiinteistöpalveluiden ja kaupunkitekniikan tuotantopalveluiden tärkeimpiä tehtäviä ovat koulujen ja muiden julkisten kiinteistöjen sekä katujen ja puistojen hoito. Jos nämä toiminnot ulkoistetaan, niin virkamiesarvion mukaan voidaan saavuttaa miljoonien eurojen vuosittainen säästö. Ulkoistus aiotaan toteuttaa niin sanottuna liikkeen luovutuksena, jossa henkilöstö siirtyisi uuden työnantajan palvelukseen ja säilyttäisi vanhat työsuhde-etunsa voimassa olevan työsopimuskauden loppuun asti. Entä mitä sen jälkeen tapahtuisi? Tästä on esimerkki Lahdesta, josta kirjoitin myös tarkemmin edellisessä blogitekstissäni.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän nimissä 3.11.2014 kaupunginhallituksen kokoukseen päivätyssä päätösehdotuksessa kaupunginhallitukselle mainitaan alkuun tuotannon mahdollisiksi organisointitavoiksi oman tuotannon lisäksi olevan "liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus".

- On yhteistoiminnan tavoitteiden ja periaatteiden vastaista, että henkilöstö lukee toiminnan uudelleenjärjestämisestä lehdestä vaikka sen tavoitteena on luottamuksen rakentaminen työpaikalla, JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Vaikka valmisteluasiakirjassa mainitaan myös kunnan oma toiminta sisältää se päätöskohtana kehotuksen "käynnistää kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotantopalveluiden uudelleenorganisoinnin jatkovalmistelu siten, että toiminnot kilpailutetaan ja ulkoistetaan liikkeen luovutuksena."
Tässä kyllä ihmetyttää erityisesti kaupungin johdolla oleva kiire asian viemiseksi eteenpäin. Onkohan jotain jo sovittu ulkopuolisen yrityksen kanssa ennen asianmukaisia päätöksiä?

maanantai 20. lokakuuta 2014

Osakeyhtiö, liikelaitos vai kaupungin oma tuotanto?

TSL Espoo-Kauniainen Opintojärjestö Ry ja Espoon Sosiaalidemokraattinen Kunnallisjärjestö Ry järjestämä tilaisuus pidettiin torstaina 16.10.2014 Kerhotalo Puikkarissa. Paikalla oli noin 25 innokasta kuuntelijaa.

Tilaisuuden avasi TSL Espoo-Kauniaisten Opintojärjestö Ry:n puheenjohtaja Kai Hurskainen kertoen lyhyesti TSL:n toiminnasta. Seuraavan puheenvuoron piti otsikolla "Liikelaitos - hyvä vai paha?" Espoon Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Liisa Kivekäs.

Kivekäs kertoi, että Espoossa palveluliikelaitoksina toimivat mm. Espoo Catering, kaupunkitekniikka, kiinteistöpalvelut, logistiikkapalvelut, henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut. Näiden pääasiallisina asiakkaina ovat muut kaupungin yksiköt. Palveluliikelaitokset toimivat liiketaloudelllisten periaatteiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kaupunki asettaa vuosittain liikelaitoksille tuottotavoitteet, joilla on tarkoitus kattaa investoinnit. Kaupungin liikelaitos ei voi vähentää, lomauttaa tai irtisanoa henkilöstöä. Palveluliikelaitosten johtokunnalla on erittäin pieni mahdollisuus vaikuttaa toimintaan.

Käytännössä tilanne on haastava erityisesti silloin kun kaupungin yksiköt ostavat palveluja muualta kuin kaupungin omilta liikelaitoksilta. Kaupunki maksaa joka tapauksessa liikelaitosten henkilökunnan palkat oli töitä tai ei. Liikelaitosten henkilökunta asuu pääosin Espoossa, jolloin palkkatuloista kertyvät verot tulevat Espooseen. Kun palveluja ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä verorahat eivät välttämättä kerry Espooseen eivätkä edes Suomeen vaan ne valuvat ulkomaille.

Jos liikelaitos ei myy palveluja ulkopuolisille tai myynti on vähäistä silloin liikelaitosta ei tarvitse EU:n säännösten takia yhtiöittää.

Seuraavana puhujana esiintyi Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä. Värmälän esityksen otsikkona oli "Uhkana yhtiöittäminen? Kokemuksia meiltä ja muualta".

Valtiovarainministeriön sivulta löytyy tarkempi listaus siitä minkälaisia palveluja ei tarvitse yhtiöittää. Yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle rajataan mm. kuntien lakisääteiset tehtävät ja sidosryhmäpalvelut. Esimerkiksi kunnallisia vesilaitoksia ei tarvitse yhtiöittää. Esimerkkejä tapauksista, joissa ei yhtiöittämisvelvoitetta ole ollut:

- Paimiossa on kunnallinen vesilaitos yhtiöitetty Paimion Vesihuolto Oy:ksi, jonka Paimion kaupunki omistaa 100 %:sti. 
- Helsingissä Palmia jaetaan kahteen osaan ja samalla yhtiöitetään seuraavat palvelut: henkilöstöruokailu, kiinteistöpalvelut, siivous- ja turvapalvelut.

Kun liikelaitos yhtiöitetään samalla kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuus minimoidaan. Kuntapäättäjiä voidaan valita yhtiöiden hallituksiin jäseniksi, mutta yhtiön hallitus tekee liiketoimintapäätökset itsenäisesti ilman erillistä poliittista tai kunnallista päätöksentekoa.

Yhteenvetona Värmälä totesi seuraavaa:

- yhtiöittäminen johtaa yksityistämiseen
- yhtiöittäminen ei aina ole pakollista
- yhtiöittäminen ei vähennä kuntien kuluja vaan heikentää palvelujen laatua
- kaupungin oma toiminta on tehokkainta
- tilaaja-tuottajamallin uudelleen arvioiminen tärkeää.

Viimeisenä varsinaisena puhujana kuultiin JHL:n pääluottamusmies Kristiina Saloa, joka puhui otsikolla: "Liikelaitos vai osakeyhtiö - miten valinta vaikuttaa henkilöstöön?".

Yhtiöittämisen vaikutuksena työnantaja vaihtuu kunnasta osakeyhtiöksi ja samalla työehtosopimukset muuttuvat uuden työnantajan järjestäytymisen perusteella. Tämä vaikuttaa henkilöstön palkkaan, vuosilomiin, eläkkeeseen ja henkilöstöetuihin. Salon mukaan myös urakehitys ja uudelleen kouluttautuminen esim. terveydellisistä syistä ovat kunnassa laajempia kuin osakeyhtiössä.

Kunnallinen osakeyhtiö on lainsäädännön näkökulmasta yksityinen osakeyhtiö, jota ohjaa osakeyhtiölaki. Kunta voi vaikuttaa osakeyhtiön koostumukseen vain välillisesti yhtiökokouksen välityksellä, kaupunginhallituksella ja -valtuustolla on vain pienet mahdollisuudet puuttua osakeyhtiön toimintaa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto eivät voi käsitellä osakeyhtiön sisäisiä asioita eikä voi valvoa yhtiön sisäisiä kokouksia. Tämä vaarantaa kunnallisen päätöksenteon avoimuuden.

Esimerkkinä Lahden kaupungin vuonna 2008 tekemä päätös, jonka perusteella kaupungin kiinteistöpalvelut yhtiöitettiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Tämä liittyi aluksi Avaintan jäseneksi, mutta yhtiön hallitus päätti vaihtaan työnantajajärjestöä ja siirtyi alkuvuodesta 2010 Kiinteistöpalvelut ry:n jäseneksi. Samalla noin 120 työntekijän työehdot heikkenivät selvästi. Vuoden 2013 keväällä LK Kiinteistöpalvelut Oy myytiin kansainväliselle jättiyhtiö ISS:lle.

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja herättivät vilkasta keskustelua, jota olisi voitu jatkaa pitkäänkin. Nyt kuitenkin pidettiin aikataulusta kiinni ja tämänkertainen tilaisuus päätettiin TSL Espoo-Kauniainen Opintojärjestö ry:n hallituksen jäsenen, Aulikki Pentikäisen päätössanoihin. Paljon uutta tietoa saatiin ja monia kysymyksiä jäi vielä ilmaankin. Nyt on aika olla aktiivinen kunnallisissa päätöksentekoelimissä.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Demarilauantai 20.9.

Espoon Demareiden kunnallisjärjestö järjesti vuotuisen tapahtumansa, Demarilauantain, viime viikon lauantaina. Paikkana oli tällä kertaa Kilon vpk:n talo ja paikalle oli kerääntynyt noin 100 Espoolaista demaria. Tilaisuus alkoi iltapäiväseminaari merkeissä ja tilauksen avasi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Vilske.

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar piti erittäin puhuttelevan esityksen, jossa hän käsitteli mm. kansalaisten eriarvoistamista. Mieleen jäi erityisesti se miten hän kertoi kansalaisia luokitellun aikanaan sotien jälkeen ja miten luokittelu tapahtuu nyt. 1. luokan kansalaisia oli valtaväestö, toiseen luokkaan kuuluivat mustalaiset ja kolmanteen karjalaiset. Nykyisin jako on seuraavanlainen: 1. luokan kansalaisia on valtaväestö, toiseen luokkaan kuuluvat edelleen mustalaiset ja kolmanteen luokkaan maahanmuuttajat. Baltzar kuvaili myös hienosti sitä miten kansalaisia pitäisi kohdata toreilla; ei oman porukan kesken jutellen vaan vastaanottavaisesti uusia ihmisiä iloisesti tervehtien. Tuosta on hyvä ottaa oppia niin toritapahtumissa kuin muissakin tapahtumissa.

Baltzarin jälkeen puolueemme puheenjohtaja Antti Rinne piti tilannekatsauksen Suomen tilanteesta ja valotti samalla eri ratkaisujen taustoja. Tämän lisäksi hän nostatti tunnelmaa ja painotti yhteistyön merkitystä. Sisäiset riidat ja kaunat on sovittava ja lopetettava ja koottava joukot yhdeksi rintamaksi suuntana tulevat eduskuntavaalit. Tuosta olisi varmasti hyvä ottaa opiksi monessa puolueosastossa niin Espoossa kuin muuallakin maassa.

Edellä olevien puhujien lisäksi saimme terveiset myös puoluevaltuustosta sen jäsenen Tipsu Sollasvaaran suulla. Tipsun esitys oli raikas ja varmasti tunnelmaa nostattava. Tipsu muistutti samalla, että eduskuntavaaleihin on aikaa enää 7 kuukautta mikä ei ole kovinkaan paljon. Vaalityöhön pitää alkaa jo nyt eikä vasta keväällä. Espoosta on toistaiseksi valittu kaksi eduskuntavaaliehdokasta jäsenäänestyksen perusteella: Maria Guzenina ja Johanna Värmälä.

Tämän jälkeen kuulimme Espoon eri hallinnon alojen osalta kuulumisia ja näistä kävivät meitä valistamassa ainakin Maria Guzenina, Leena Luhtanen, Hannele Kerola, Johanna Värmälä, Joni Vainikainen, Antti Aarnio, Martti Hellström, Jukka Lahti ja Jukka Vilske. Kaksi asiaa herätti muita enemmän keskustelua ja nämä olivat HUS:n mahdollinen pilkkominen tai sen pitäminen yhtenäisenä sekä mahdolliset kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiset ja toimintojen yksityistämiset.

Aika tuntui loppuvan väkisinkin kesken ja monta keskustelua piti lopettaa lyhyeen. Näitä varmaan jatkettiin vapaammissa merkeissä varsinaisen seminaarin jälkeen, mutta en ollut enää itse paikalla todistamassa mahdollisia jatkokeskusteluja.

Samana päivänä oli myös Uudenmaan piirin syyskokous ja saimme sieltä iloisia uutisia. Espoo säilytti kaksi paikkaansa piirihallituksessa. Varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2015-2016 valittiin Sami Lehtonen Espoosta ja piirihallituksen jäseneksi vuodeksi 2015 Merja Vuori Espoosta.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Demarien jäsenäänestys Uudenmaan eduskuntavaaliehdokkaista


Jäsenäänestys pidettiin 15.–29.8.2014 ja vuoden 2015 eduskuntavaaleihin oli ehdolla 45 ehdokasta, joista jäsenäänestyksen kautta valittiin 27 ehdokasta. Tämän lisäksi Finlands Svenska Socialdemokrater (FSD) on jo nimennyt 3 ehdokasta (Anette Karlsson, Michael Moberg ja Maarit Feldt-Ranta). Loput ehdokkaista jätettiin piirihallituksen täydennettäviksi.
Jäsenäänestyksen äänestysprosentiksi muodostui 53,38 %.

Jäsenäänestyksen tulokset alla:

1
 Lindtman Antti (32)
Vantaa
22648
2
 Rinne Antti (51)
Mäntsälä
21579
3
 Guzenina Maria (45)
Espoo
16329
4
 Kiljunen Kimmo (63)
Vantaa
11755
5
 Jungner Mikael (49)
Helsinki
10789
6
 Räsänen Joona (27)
Lohja
10771
7
 Tahvanainen Säde (42)
Vantaa
9852
8
 Kuusisto Merja (59)
Tuusula
9369
9
 Kähärä Sirkka-Liisa (49)
Vantaa
9104
10
 Mäkinen Emmi (37)
Järvenpää
9103
11
 Karjalainen Anne (44)
Kerava
7718
12
 Pahlman Irma (57)
Hyvinkää
7134
13
 Ravolainen-Rinne Heta (40)
Mäntsälä
6297
14
 Värmälä Johanna (43)
Espoo
5631
15
 Kukkola Jussi (20)
Hyvinkää
5272
16
 Eklund Tarja (57)
Vantaa
5228
17
 Bruun Susanna (30)
Vantaa
5174
18
 Tallgren Mika (43)
Karkkila
4919
19
 Korpi Marianne (47)
Porvoo
4906
20
 Merelä Mikko (23)
Vantaa
4435
21
 Sodhi Ranbir (50)
Vantaa
4193
22
 Kanerva Pasi (45)
Pornainen
4125
23
 Stevander Terhi (28)
Vantaa
4083
24
 Mölsä Jukka (41)
Vantaa
4057
25
 Suhonen Mirja (57)
Porvoo
3947
26
 Olin Tessa (33)
Vantaa
3921
27
 Savolainen Kim (44)
Kerava
3916
28
 Suorsa Kari (59)
Vantaa
3389
29
 Luukkonen Kukka-Maaria (54)
Raasepori
3283
30
 Liu Päivi (56)
Pornainen
3245
31
 Jalonen Jaakko (49)
Porvoo
2971
32
 Mali Teemu (37)
Vihti
2937
33
 Hellström Martti (60)
Espoo
2901
34
 Vuori Merja (60)
Espoo
2671
35
 Kaukola Ulla (50)
Vantaa
2645
36
 Harinen Ari (55)
Kirkkonummi
2608
37
 Lehtonen Sami (36)
Espoo
2380
38
 Ihonen Miika (28)
Espoo
2331
39
 Lepolahti Harri (50)
Nurmijärvi
2245
40
 Välilä Teemu (30)
Espoo
2088
41
 Laurila Pirjo (52)
Kauniainen
2087
42
 Kuusela Pirkko (54)
Espoo
2071
43
 Lahti Jukka (45)
Espoo
1990
44
 Arlin Tiina (49)
Vantaa
1428
45
 Romppanen Eero (40)
Vantaa
1268

Espoosta jäsenäänestyksen perusteella tuli valituksi ainoastaan kaksi eli Maria Guzenina ja Johanna Värmälä. Sen lisäksi Espoolaisyhdistyksen asettamista ehdokkaista valittiin Mikael Jungner. Edustamani Espoonlahden Demarien asettamista ehdokkaista valittiin siis kaksi eli Johanna Värmälä ja Mikael Jungner. Muut asettamamme ehdokkaat olivat Merja Vuori ja Jukka Lahti.

Vantaalta valittiin peräti 11 henkilöä. Espoosta ensimmäisinä valinnan ulkopuolelle jäivät Martti Hellström ja Merja Vuori. Jäsenäänestyksellä valituista naisia on 15 ja miehiä 12. Valituista ehdokkaista 21 on enintään 50-vuotias ja näistä 9 enintään 40 – vuotias. Ainoastaan yhdellä on ikää vähintään 60 vuotta. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä millä tavalla piirihallitus tulee täydentämään ehdokaslistaa ja painotetaanko täydennyksessä esimerkiksi vanhempaa ikäluokkaa vai alueita ja saadaanko Espoostakin suurempi ehdokasjoukko eduskuntavaaleissa äänestävien valittaviksi.
Tapahtui siis selkeä nuorten esiinmarssi, joka voi ennakoida hyvää tulevaisuutta. On muutoksen aika!

Tärkeimmät päivämäärät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa:

Vuoden 2015 eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 19.4.2015 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat:

  • vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen: 31.10.2014
  • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): pe 27.2.2015
  • ehdokashakemusten jättöpäivä: ti 10.3.
  • ehdokasasettelun vahvistaminen: to 19.3.
  • ennakkoäänestys kotimaassa: ke-ti 8.-14.4.
  • ennakkoäänestys ulkomailla: ke-la 8.-11.4.
  • vaalipäivä: su 19.4.