keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien jälkitunnelmia

Kuntavaalit on nyt pidetty ja uudet valtuustot valittu. Näin myös Espoossa. Valitettavasti Demareiden kannatuksessa ei tapahtunut odotettua nousua vaan päinvastoin. Vaikka saimme kappalemäärissä enemmän ääniä kuin vuoden 2012 vaaleissa, niin siitä huolimatta kannatusosuutemme laski. Paikkamäärämme pysyi kuitenkin ennallaan eli 10 valtuutetussa.

Alla oleva kuva kertoo eri puolueiden osalta kannatuskehityksen Espoossa 2000-luvulla pidetyissä vaaleissa. Kokoomuksen osalta trendi on selkeästi laskeva ja vihreiden kannatus on selkeässä nousussa. Demareiden kannatuskäyrä osoittaa pientä hiipumista ja Perussuomalaisten kohdalla tapahtui nyt merkittävä käänne kannatuksen laskuun.


Omat odotukseni olivat aika korkealla varsinkin kun sain useita kirjoituksiani läpi Länsiväylässä ja kentältä sain monia positiivisia kommentteja. Sain lopulta 82 ääntä, edellisissä kuntavaaleissa sain 50 ääntä. Kasvua omalta osaltani oli siis 64 %. Mutta, mutta... eihän tuo mihinkään riitä. Positiivista oli se, että sain ääniä 39 äänestysalueelta. Näistä paras oli oma äänestysalueeni, Ala-Soukka, josta sain 16 ääntä. Edellisellä kerralla sain ääniä 25 alueelta ja Ala-Soukasta 8 ääntä. Pientä kehittymistä on siis osaltani tapahtunut ympäri Espoon.

En lähde julkisesti sen tarkemmin pohtimaan sitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai missä olisi ollut parannettavaa. Jossain määrin tiesin jo kampanjoinnin aikana tämän kertaiset puutteet, mutta en niihin voinut valitettavasti vaikuttaa. Neljän vuoden päästä täytyy joitakin kohtia kampanjassani parantaa ja joitakin pitää ennallaan. En ole lyömässä hanskoja tiskiin vaan päinvastoin, odotan mielenkiinnolla saanko jonkun luottamustoimen ja hoidan sen parhaan kykyni mukaan. Pyrin lisäksi pitämään yhteyttä muihin ehdokkaisiin, joihin viimeisten viikkojen aikana olen saanut tutustua. Olette aivan mahtava joukkue ja yhdessä pystymme vielä nostamaan Demarit nousuun Espoossakin.

Työni "Paremman Espoon puolesta" jatkuu.

Itselläni seuraava koitos on jo ovella kun lupauduin ehdokkaaksi Tradenomiliiton valtuuston vaaleihin. Äänestysaika on 24.4. - 12.5. Olen mukana Työelämätradenomien listalla numerolla 17.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien loppusuora menossa

Kuntavaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tänään tiistaina 4.4. ja varsinainen vaalipäivä ensi sunnuntaina 9.4. Takana on jo monen viikon uurastus, mutta vielä pitää jaksaa muutama päivä. Aika monessa paikassa on tullut käytyä ja paljon kuntalaisia tavattua. Tässä pieni listaus menneen kuukauden tapahtumista:

4.3. Cafe Riva, Lippulaiva
11.3. Cafe Riva, Lippulaiva
18.3. Heikintori, Tapiola
18.3. Espoon tori, Espoon keskus
25.3. Cafe Riva, Lippulaiva
25.3. Läkkitori, Leppävaara
1.4. Iso Omena
1.4. Heikintori, Tapiola
1.4. Läkkitori, Leppävaara
2.4. Karakallion tori

Huomisaamuna olisi tarkoitus mennä Soukan kirjaston Pop up -politiikan foorumiin tapaamaan lähiseudun asukkaita. Ja lauantaina aamupäiväksi Selloon ja sen jälkeen vielä iltapäiväksi Lippulaivaan tapaamaan kuntalaisia.

Olen lähettänyt kirjoituksiani Länsiväylä -lehteen julkaistavaksi ja kaikki on tähän mennessä myös julkaistu. Aiheina ovat olleet mm. työttömyyden hoito, uudet energialähteet ja luonnon säästäminen sekä merellisen Espoon kehittäminen.

Joka paikassa on riittänyt hulinaa ja ehdokkaiden välinen yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Pääsanoma kaikille kuntalaisille on ollut: äänestäkää!

Itse menen äänestämään vasta varsinaisena äänestyspäivänä kun kaikki vaalityö on takana. Silloin on hyvä rauhoittua ja jäädä odottamaan sunnuntai-illan ääntenlaskentaa. Jännitys alkaa nyt jo tuntumaan ja usko menestykseen on luja. Töitä sen eteen on ainakin tehty, mutta äänestäjäthän sitten lopulta päättävät ketkä pääsevät heitä valtuustoon edustamaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Soukan kirjasto on säilytettävä


Uudistettavaan Lippulaivaan on tulossa nykyisten suunnitelmien mukaan mm. Espoonlahden uusi aluekirjasto ja kulttuuriareena. Näen tässä yhteydessä vaaran, että nykyisiä pieniä kirjastoja lakkautetaan säästösyistä. Lakkautusuhan alla tulevat nähdäkseni olemaan ainakin Soukan, Nöykkiön ja Kivenlahden kirjastot. Isot aluekirjastot ovat palveluiltaan monipuolisia tarjoten paljon muutakin kuin lehtiä ja kirjoja. Esimerkiksi Ison Omenan kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä mm. 3D-tulostin, lämpöprässi, ompelukone, saumuri ja vinyylileikkuri ja sieltä saa lainata mm. energiakulutusmittareita ja kannettavia tietokoneita. Näitä palvelujakin varmasti tarvitaan, mutta tarvitaan myös pieniä alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kirjastoja.


Onko kokonaan unohdettu kirjaston alkuperäinen tarkoitus eli tarjota asiakkaille mahdollisuus lukea lehtiä tai kirjoja rauhallisessa ympäristössä tai mahdollisuus lainata kirjoja kotiin viihtyen niiden parissa. Kirjaston avulla moni myös sivistää itseään. Tätä perustarkoitusta varten myös Soukan kirjaston on olemassa. Se on monelle olohuoneen jatke eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Eivät kaikki jaksa tai halua lähteä Lippulaivaan tai Isoon Omenaan kirjastoon.


Toivottavasti Soukasta löytyy vahva kannatus oman kirjaston säilymisen puolesta viimeistään siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen tulee kaupungin päättäjien listoille. Tämä ei ole puoluepoliittinen asia vaan kaupunginosan yhteinen asia, joka kannattaa ottaa esille jo nyt kun valitaan päättäjät seuraavalle valtuustokaudelle.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Panostetaan merellisen Espoon kehittämiseen

Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupungin viimevuotiset päätökset ovat osittain romuttamassa tätä. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan luopumassa ja uusi paikka on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tie on jo nyt ruuhkainen ja kapea. Tehty päätös pitäisi ottaa vielä uusintakäsittelyyn ja hakea veneiden talvisäilytystä varten tilat lähempää merta, tämän luulisi olevan mahdollista. Nyt tuntuu ajoittain siltä, että kaupunki ei halua veneilijöitä rannoilleen. Haluaisin ajaa veneilyharrastuksen säilymistä ja kehittämistä Espoossa.

Kaupungin pitäisi myös mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen eikä poukkoilla päätöksissään. Hyvä esimerkki tästä poukkoilusta on satama-alueiden liikennesääntöjen jatkuva muuttaminen viime vuoden aikana. Satamapalvelujen kehittämistä pitäisi suunnitella yhdessä halukkaiden yrittäjien kanssa ja tehdä pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu. Espooseen olisi tarpeellista saada myös lisää veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta näihin ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska läheskään kaikissa Espoon satamissa ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Näytetään esimerkkiä Espoossa ja säästetään luontoa

On helppoja tapoja vähentää ilmansaasteita ja säästää luontoa. Espoon kaupunki voisi hankkia jatkossa sähkö- ja hybridiautoja ja vähentää ilmansaasteita. Nämä on suunniteltu erityisesti lyhyiden matkojen ajamiseen ja sitähän kaupungin työntekijät pääosin tekevät. Hybridiautot toimisivat hyvin esimerkiksi kotihoidon henkilöiden käyttöön. HSL on jo näyttänyt hyvää esimerkkiä hankkimalla sähköbusseja.

Espoossa voitaisiin panostaa enemmän uusiin energialähteisiin, kuten esimerkiksi geotermiseen energiaan, maalämpöön ja aurinkovoimaan. Mielestäni olisi toivottavaa, että pääsisimme nykyisistä saastuttavista hiilivoimaloista eroon ja pystyisimme korvaamaan energiatarpeen muilla vähemmän saastuttavilla energiamuodoilla. Hienoa edelläkävijyyttä edustaa Espoon Otaniemessä parhaillaan rakenteilla oleva Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva kaupallinen lämpölaitos. Geoterminen energia ei tuota lainkaan ilmakehään päästöjä, joten tähän kannattaa mielestäni panostaa jatkossa entistä enemmän.

Maalämpöjärjestelmiin liittyvien lämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan kaupungin myöntämä toimenpidelupa. Lupakäsittely pitää saada sujuvaksi, jotta maalämmön käyttöönottoa Espoossa voidaan tehostaa. Maalämpöjärjestelmällä voidaan korvata vanhemmat, saastuttavammat lämmitysratkaisut ja sitä voidaan hyödyntää niin omakotitaloissa kuin kerrostaloissakin. Hyvänä esimerkkinä maalämmön hyödyntämisestä on Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo, jota on lämmitetty maalämmöllä kesästä 2014 asti ja jossa säästöt lämmityskustannuksista ovat olleet huomattavia.

Kolmas uusiutuva energialähde, aurinkovoima, on nykyisin erittäin käyttökelpoinen energiaratkaisun osa etenkin omakoti- ja rivitaloissa, mutta myös kerrostaloissa, aurinkopaneelien hintojen merkittävästi laskettua ja akkujen tehon noustua. On hienoa, että pääkaupunkiseudulla on vapautettu aurinkopaneelien asennus lupabyrokratiasta, toisin kuin monilla pienillä paikkakunnilla.