keskiviikko 19. elokuuta 2020

Kuntavaalit 2021 - ehdokkuus

Pitkän pohdinnan jälkeen päätin lähteä kuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2021 vaaleihin. Espoon Demarit päättivät ensimmäisistä ehdokkaistaan 18.8.2020 kunnallisjärjestön edustajiston kevätkokouksessaan ja olen tässä ehdokasryhmässä mukana.

Työ paremman Espoon puolesta jatkuu tämän syksyn ja ensi kevään ajan Ympäristölautakunnassa. Katsotaan mitä uutta ensi vuosi tuo tullessaan.

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Taimen voittakoon golfin

Aluehallintovirasto tuplasi 19.5.2020 Espoon Golfseura ry:n vedenotto-oikeuden Gumbölenjoesta. Vedonotto uhkaa kasvaa 50.000 kuutiosta 100.000 kuutioon kastelukaudessa.

Kyseinen vedenottopaikka on tärkeällä luonnonvaraisen ja alkuperäiseksi luokitellun meritaimenen lisääntymisalueella ja myönnetty lupa heikentää vaarallisesti vaelluskalojen elinolosuhteita. Vastaavanlaisia alkuperäiseksi luokiteltuja meritaimenkantoja on jäljellä enää 12 Suomen vesistössä. Vedonoton lisääminen golfkentän kastelemiseksi pitää estää.

Espoon ympäristölautakunta asettuikin 11.6. taimenen puolelle. Lautakunta päätti valittaa hallinto-oikeudelle golfseuran saamasta vedenottoluvasta.

Espoon virkamiesten aktiivisuus asiassa on hieno asia. Virkamiehet olivat hereillä ja selvästi kunnioittavat Espoon kestävän kehityksen tavoitetta ja halua saada Gumbölenjoen uhanalainen vaelluskalakanta elpymään.

Vaasan hallinto-oikeudessa käsiteltävässä Espoon valituksessa todetaan, että golfseuran hakemuksessa ei ole selvitetty riittävästi Gumbölenjoen vedenlaatua, luontoarvoja, mallinnuksia tai arvioita joen virtaamista kuivina kesinä ja golfkentän lisääntyvän vedenoton vaikutuksia näihin. Huomiotta on jäänyt myös mahdolliset kuivat kesät ja niiden vaikutus kalakannan elinolosuhteisiin. Nämä ovat vakavia puutteita lupakäsittelyssä.

Espoo julkisti 25.3. hienon Gumbölen kalatie -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on avata vaelluskaloille reitti golfkentän välittömässä läheisyydessä olevan Myllykosken padon ohitse. Vielä tällä hetkellä vaellukset päättyvät Myllykosken patoon. Projektin edetessä päästään lopulta tilanteeseen, jossa mm. meritaimen pääsee nousemaan aina Nuuksion pitkäjärveen asti. Golfnurmen ei saa antaa tätä tavoitetta vaarantaa.

Espoon pitää jatkaa aktiivisesti mm. uhanalaisen meritaimenen elinolosuhteiden parantamista. Jonain päivänä Espoo voi olla virkistyskalastuksen matkakohde. Tätä visiota toteutetaan suojelemalla ja parantamalla Gumbölenjoen olosuhteita.

Juri Aaltonen
Kaupunginhallituksen jäsen (sd)

Ari Paukku
Ympäristölautakunnan jäsen (sd)

tiistai 31. joulukuuta 2019

Mihin menet ilmasto-ohjelmassasi Espoo?


Espoolla on tavoitteena olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Tällä hetkellä suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja on kaukolämpö, jonka osuus päästöistä on noin 40 % (vuoden 2018 tilastot). Kaukolämmöstä taas tuotetaan suunnilleen puolet kivihiilellä.

Alla ote Espoon kaupungin ilmasto-ohjelmasta:

Edistetään uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa

Tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta tuotannossa ja kulutuksessa.

Espoon ilmastopäästöt ovat korkealla tasolla johtuen esimerkiksi fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä. Kaukolämmön tuotannosta aiheutuu lähes puolet Espoon alueen CO2-ekvivalenttipäästöistä, joten kaukolämmön tuotantotavalla on suuri merkitys Espoon ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kaukolämmön tuotantotavan kokonaismuutos päästöttömiin lähteisiin on koko Espoon ilmastotyön onnistumisen kannalta keskeistä. Kaupunki toimii aktiivisesti, jotta kaukolämmön ja sähkön tuotannossa otetaan nopeassa aikataulussa käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Espoon alueen uusien voimalaitosten tulee pohjautua uusiutuvaan energiantuotantoon. Kaupunki kannustaa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntämiseen lämmöntuotannossa.”

Eli Espoon ilmasto-ohjelman yksi keskeinen osa on kaukolämmön tuotantotavan muutokseen pohjautuva. Kaukolämmön tuottaa yksityinen yritys, Fortum Oyj, jonka toimiin Espoolla ei ole päätösvaltaa. Voidaanko oikeasti luottaa yksityisen yrityksen, jonka tärkeimpänä tavoitteena on voiton tuottaminen osakkailleen, toimiin Espoon ilmasto-ohjelman onnistumisessa. Onko Espoon kaupungilla ja Fortumilla sopimus, jonka mukaan kaupungin kiinteistöt on pakotettu liittymään mukaan kaukolämpöön?

Ouman Oy:n tekemän selvityksen mukaan esim. Fortumin kaukolämmön hinta nousi vuodesta 2005 vuoteen 2014 täydet 100 %. Tämän jälkeenkin hinta on vuosittain noussut tasaiseen tahtiin, onneksi vähän hidastuen. Energiateollisuuden verkkosivuilta voi tutustua eri kaupunkien kaukolämmön hintoihin
https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/kaukolammon_hintatilasto.html#material-view

Pari esimerkkiä Fortumin tuottaman kaukolämmön hinnoista Espoossa:

1.1.2016 kerrostalo, jossa 15 asuntoa; hinta 69 €/kk/asunto
1.7.2019 kerrostalo, jossa 15 asuntoa; hinta 77 €/kk/asunto
1.1.2016 kerrostalo, jossa 80 asuntoa; hinta 48 €/kk/asunto
1.7.2019 kerrostalo, jossa 80 asuntoa; hinta 53 €/kk/asunto

Nousua molemmissa tapauksissa reilut 10 % 3,5 vuodessa.

Eniten ihmettelen sitä, miksei Espoo hyödynnä omissa kiinteistöissään enemmän maalämpöä? Sen takaisinmaksuaika on jatkuvasti lyhentynyt kaukolämmön hinnan tasaisena jatkuvan nousun myötä. Maalämpöön siirtyminen kaupungin omien kiinteistöjen osalta olisi todellinen ilmastoteko ja erittäin kannattava investointi, toisin kuin monet ratahankkeet ovat. Jos tämän lisäksi asennettaisiin aurinkopaneelit kaupungin kiinteistöjen katoille, niin saataisiin vielä paremmin hyödynnettyä uusiutuvaa energiaa. Espoollahan on myös hyvä esimerkki maalämmön hyödyntämisestä eli Villa Elfvik. Villa Elfvikiin asennettiin maalämpöjärjestelmä vuonna 2014 ja heti ensimmäisenä vuonna säästettiin sähkönkulutuksessa 60 %.

Toivottavasti Espoon päättäjät ottavat nyt vakavasti päästöjen vähentämisen ja hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemisen ottamalla pikaisesti kaupungin investointiohjelmaan myös maalämpöön ja aurinkoenergiaan siirtymisen, ne palvelevat ilmasto-ohjelman toteutumista ja tulevat sukupolvet kiittävät uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä.

tiistai 3. syyskuuta 2019

Espoon päästötilastot vuodelta 2018



Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.

Nyt kun tilastot vuoden 2018 osalta ovat valmistuneet, voidaan tarkastella jälleen kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”



Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2018 noin 4 %. Vuoden 2018 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä noin 1.100.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2017 verrattuna kokonaispäästöt laskivat vajaat 4 %. Viimeisten vuosien aikana suunta on ollut koko ajan oikea, mutta muutos ei ole läheskään riittävän nopeaa, jotta päästäisiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen hiilineutraalista Espoosta.

Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2018 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 283.944 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 100.000 asukasta.




Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on yli 90 %.


Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2018 noin 37 %. Vuoteen 2017 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 3,9 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea ja jopa kiihtyvä, mutta ei silti vieläkään riittävä vuoden 2030 haastavaan tavoitteeseen nähden.


Positiivisena asiana voisi todeta, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla. Kuitenkin suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä. Espoo ei pysty itse suoraan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattanee sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä on kasvanut jatkuvasti ja tahti on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana


Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %.

Liikenteen päästöt
pysyivät lähes ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2018 yhteensä n. 343 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 19 % suuremmat.



Liikenteen päästöistä suurin osa tulee henkilöautoliikenteestä.
Länsimetron tulokaan ei käytännössä vähentänyt liikenteen päästöjä, vaikka sillä toivottiin olevan merkittävä vaikutus etenkin henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemiseen.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. 

Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan hallitukselta merkittäviä toimia tämän suuntauksen tukemiseen. 


Jätteiden käsittelyssä on kasvihuonepäästöjä saatu vähennettyä todella merkittävästi. Vuoteen 1990 verrattuna jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet 68 prosenttia. Jos samaan päästäisiin muillakin sektoreilla, niin olisimme oikealla tiellä kohti hiilineutraalia Espoota.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavasti paremmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön lisää uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.

Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.

Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa pitäisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti nopeammalla aikataululla.

Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.




tiistai 16. huhtikuuta 2019

Talvihorroksen jälkeinen herääminen

Kuten edellisessä tekstissäni lokakuussa kerroin, niin tarkoitukseni oli luopua monista tehtävistä, mutta aina ei käy ihan niin kuin suunnittelee.

Espoonlahden Demarien syyskokouksessa luovuin puheenjohtajan tehtävästä. Pyynnöstä jatkoin kuitenkin edelleen johtokunnan jäsenenä ja taloudenhoitajana vielä yhden vuoden. Jatkan edelleen myös Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen jäsenenä.

Jatkan luonnollisesti myös Ympäristölautakunnan jäsenenä, siellä onkin käsitelty mielenkiintoisia asioita alkuvuoden kokouksissa.

Tämän kevään eduskuntavaalikampanjoinnissa en ollut käytännössä lainkaan mukana, tähän vaikutti lähinnä henkilökohtaiset kiireet sekä töissä että muuten.

Nyt tarkoitukseni on taas hiljalleen aktivoitua ja ottaa enemmän kantaa ajankohtaisiin asioihin.