maanantai 16. lokakuuta 2017

Politiikan syksy jatkuu kiireisenä


Syksy on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle lautakuntatyöskentelyssä.
Ympäristölautakunnan kokouksia on ollut tähän mennessä kolme ja olemme ehtineet käsittelemään mm. ensi vuoden talousarvioehdotuksen. Siihen halusimme yksimielisesti täydennyksenä yhden limnologin viran lisää, jotta vapautushakemusten käsittelyruuhkaa saataisiin purettua. Yksi limnologin tehtävä on käydä läpi kaupunkilaisten tekemiä vapautushakemuksia liittyen hulevesiviemäriin, jätevesiviemäriin tai vesijohtoon liittymiseksi. Tällä hetkellä Espoolla on vain yksi limnologi tätä tehtävää hoitamassa ja kuitenkin vapautushakemusten määrä on Espoossa keskimäärin 140/vuosi. Vastaavasti Helsingissä hakemuksia tulee n. 20/vuosi ja ne ehtii yksi henkilö käsittelemään. Vantaalla sama hakemusmäärä kuin Helsingissä ja käsittelyyn varattu 2 henkilöä. Miksi Espoossa sitten on noin paljon enemmän hakemuksia kuin naapurikaupungeissa? Kysyin tätä virkamiehiltä ja sain kaupungin limnologilta seuraavan vastauksen:
"Vapautushakemusten suuri määrä on seurausta siitä, että katuja rakennetaan vuosia sen jälkeen, kun alue on asemakaavoitettu ja suurelta osin rakennettu. Talon rakentamisen yhteydessä liittyminen hulevesiviemäriin ei ole iso lisäkustannus, mutta vapautuksen hakijat pitävät myöhemmin toteutettavaa liittymistä tarpeettomana ja kustannuksiltaan kohtuuttomana. Hulevesien poistaminen on jo järjestetty imeyttämällä tontilla ja/tai johtamalla ojaan. Rakennusten suunnittelussa ei ole otettu huomioon, että kiinteistö joskus liitettäisiin hulevesiviemäriin.
Kadun rakentamisen yhteydessä tontille osoitetaan liitoskohta tontin läheltä. Vapautushakemusten perusteella hulevesiviemäriin liittymisen kustannus on yleensä 10.000-20.000 euroa, mutta se voi olla enemmänkin. Kustannuksia tulee tonttijohtojen rakentamisesta ja siihen liittyvistä kaivu- ja jälkitöistä, sekä mahdollisesti louhinnasta ja hulevesipumppaamosta.
Hulevesiviemäriin liittämisen kustannuksissa ei ole eroa kaupunkien välillä. Kiinteistönomistaja vastaa hulevesijärjestelmän rakentamisen kustannuksista liitoskaivoon saakka. HSY:n perimät maksut ovat samat kaupungista riippumatta. Liittymismaksu riippuu kerrosalasta, mutta omakotitalolle se on vähintään 2.226 euroa. Lisäksi tulee liitostyöstä perittävä maksu, joka on viemärille 332 euroa. Jos yleiselle alueelle on rakennettu tonttijohto valmiiksi, kiinteistön omistajalle tulee vielä maksettavaksi tonttijohtomaksua 2.135 euroa (0-3 m) + 854 euroa/m.
Olemme edellä olevan lisäksi saaneet jokaisen kokouksen edellä koulutusta ympäristölautakunnan tehtäviin. Kokousten yhteydessä annettujen koulutusten lisäksi osallistuin Kuntaliiton järjestämään Ympäristölautakuntien koulutuspäivään Vantaalla syyskuun lopulla. Saimme todellisen rautaisannoksen lautakuntatyöhön liittyen.
Ympäristölautakuntatyöskentelyn lisäksi olen osallistunut syksyn aikana tiiviisti Espoonlahden Demarien johtokunnan työskentelyyn ja Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen työskentelyyn. Päällimmäisinä aiheina molemmissa on ollut ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion teko. Näissä huomioidaan jo meneillään oleva presidentinvaalikampanja sekä vuoden päästä mahdollisesti pidettävät ensimmäiset maakuntavaalit.
 

maanantai 28. elokuuta 2017

Politiikan syksy


Kesäloma on takana ja akut ladattuna on hyvä keskittyä taas politiikkaankin.

Kyllä kesälläkin ehti tapahtua kun Perussuomalaiset jakaantuivat kahtia. Sama jako on tapahtunut myös Espoossa. Onkin mielenkiintoista nähdä miten tämä tulee vaikuttamaan jatkossa niin Suomen hallituksen toimintaan kuin Espoonkin eri luottamustoimielimissä.
Politiikan syksy on omalta osaltani alkanut elokuun alussa, kun pääsin äänestämään Demarien presidenttivaaliehdokkaasta. Meillä on kolme loistavaa ehdokasta: Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero, joista oli vaikea valita oma suosikki. Lopullisesti presidenttivaaliehdokkaan nimeää puoluevaltuusto kokouksessaan 2.9. Jyväskylässä.

Espoon tasolla ensimmäinen tapahtuma tälle syksylle oli keskiviikkona 16.8. Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen kokous, jossa Juri Aaltonen kertoi kaupunginhallituksen kuulumiset. Lisäksi kokouksessa sovittiin mm. alkusyksyn tilaisuuksiin osallistujista.

Torstaina 17.8. oli uuden kauden ensimmäinen Ympäristölautakunnan kokous, jossa minut valittiin pöytäkirjantarkastajaksi. Kokouksen alkuun ympäristöjohtaja Tarja Söderman esitteli ympäristökeskuksen toimintaa. Kokouksen asialistalla oli ensin kokouskäytännöistä sopiminen. Tämän jälkeen meille esiteltiin ympäristölautakunnan vuoden 2017 toinen osavuosikatsaus, hyvin mennään tavoitteiden mukaan.

Rudus Oy:n kivenmurskaamon (osoitteessa Ruukintie 11), ympäristölupahakemuksen peruuttaminen yrityksen omasta pyynnöstä herätti vähän keskustelua. Lähinnä myönteisiä kommentteja luvan peruuttamisesta.

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla 2016 oli seuraavana esityslistalla. Saimme paksun kirjasen (reilut 130 sivua). Yhteenvedon mukaan ilmanlaatu on ollut yleisesti ottaen hyvällä tasolla.

Seuraavana sovimme ympäristölautakunnan tulevista koulutuksista, niitähän sitten riittää. Käytännössä jokaisen kokouksen alussa on puolen tunnin esitys ja sen lisäksi syyskuun lopulla on koko päivän kestävä koulutuspäivä.

Eniten käytiin keskustelua edellisen kauden lautakunnan hyväksymistä ympäristötavoitteista seuraaville neljälle vuodelle. Kokous oli kaiken kaikkiaan hyvähenkinen eikä äänestysasioitakaan ollut. Pidin muutaman puheenvuoronkin liittyen mm. noihin ympäristötavoitteisiin.

Keskiviikkona 23.8. minulla oli ilo osallistua kutsuvieraana Elämyksiä Elfvikistä -näyttelyn avajaisiin Villa Elfvikin luontotalossa. Samalla juhlittiin luontotalon 25 -vuotista taivalta. Talo ja näyttely ovat tutustumisen arvoisia.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien jälkitunnelmia

Kuntavaalit on nyt pidetty ja uudet valtuustot valittu. Näin myös Espoossa. Valitettavasti Demareiden kannatuksessa ei tapahtunut odotettua nousua vaan päinvastoin. Vaikka saimme kappalemäärissä enemmän ääniä kuin vuoden 2012 vaaleissa, niin siitä huolimatta kannatusosuutemme laski. Paikkamäärämme pysyi kuitenkin ennallaan eli 10 valtuutetussa.

Alla oleva kuva kertoo eri puolueiden osalta kannatuskehityksen Espoossa 2000-luvulla pidetyissä vaaleissa. Kokoomuksen osalta trendi on selkeästi laskeva ja vihreiden kannatus on selkeässä nousussa. Demareiden kannatuskäyrä osoittaa pientä hiipumista ja Perussuomalaisten kohdalla tapahtui nyt merkittävä käänne kannatuksen laskuun.


Omat odotukseni olivat aika korkealla varsinkin kun sain useita kirjoituksiani läpi Länsiväylässä ja kentältä sain monia positiivisia kommentteja. Sain lopulta 82 ääntä, edellisissä kuntavaaleissa sain 50 ääntä. Kasvua omalta osaltani oli siis 64 %. Mutta, mutta... eihän tuo mihinkään riitä. Positiivista oli se, että sain ääniä 39 äänestysalueelta. Näistä paras oli oma äänestysalueeni, Ala-Soukka, josta sain 16 ääntä. Edellisellä kerralla sain ääniä 25 alueelta ja Ala-Soukasta 8 ääntä. Pientä kehittymistä on siis osaltani tapahtunut ympäri Espoon.

En lähde julkisesti sen tarkemmin pohtimaan sitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai missä olisi ollut parannettavaa. Jossain määrin tiesin jo kampanjoinnin aikana tämän kertaiset puutteet, mutta en niihin voinut valitettavasti vaikuttaa. Neljän vuoden päästä täytyy joitakin kohtia kampanjassani parantaa ja joitakin pitää ennallaan. En ole lyömässä hanskoja tiskiin vaan päinvastoin, odotan mielenkiinnolla saanko jonkun luottamustoimen ja hoidan sen parhaan kykyni mukaan. Pyrin lisäksi pitämään yhteyttä muihin ehdokkaisiin, joihin viimeisten viikkojen aikana olen saanut tutustua. Olette aivan mahtava joukkue ja yhdessä pystymme vielä nostamaan Demarit nousuun Espoossakin.

Työni "Paremman Espoon puolesta" jatkuu.

Itselläni seuraava koitos on jo ovella kun lupauduin ehdokkaaksi Tradenomiliiton valtuuston vaaleihin. Äänestysaika on 24.4. - 12.5. Olen mukana Työelämätradenomien listalla numerolla 17.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien loppusuora menossa

Kuntavaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tänään tiistaina 4.4. ja varsinainen vaalipäivä ensi sunnuntaina 9.4. Takana on jo monen viikon uurastus, mutta vielä pitää jaksaa muutama päivä. Aika monessa paikassa on tullut käytyä ja paljon kuntalaisia tavattua. Tässä pieni listaus menneen kuukauden tapahtumista:

4.3. Cafe Riva, Lippulaiva
11.3. Cafe Riva, Lippulaiva
18.3. Heikintori, Tapiola
18.3. Espoon tori, Espoon keskus
25.3. Cafe Riva, Lippulaiva
25.3. Läkkitori, Leppävaara
1.4. Iso Omena
1.4. Heikintori, Tapiola
1.4. Läkkitori, Leppävaara
2.4. Karakallion tori

Huomisaamuna olisi tarkoitus mennä Soukan kirjaston Pop up -politiikan foorumiin tapaamaan lähiseudun asukkaita. Ja lauantaina aamupäiväksi Selloon ja sen jälkeen vielä iltapäiväksi Lippulaivaan tapaamaan kuntalaisia.

Olen lähettänyt kirjoituksiani Länsiväylä -lehteen julkaistavaksi ja kaikki on tähän mennessä myös julkaistu. Aiheina ovat olleet mm. työttömyyden hoito, uudet energialähteet ja luonnon säästäminen sekä merellisen Espoon kehittäminen.

Joka paikassa on riittänyt hulinaa ja ehdokkaiden välinen yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Pääsanoma kaikille kuntalaisille on ollut: äänestäkää!

Itse menen äänestämään vasta varsinaisena äänestyspäivänä kun kaikki vaalityö on takana. Silloin on hyvä rauhoittua ja jäädä odottamaan sunnuntai-illan ääntenlaskentaa. Jännitys alkaa nyt jo tuntumaan ja usko menestykseen on luja. Töitä sen eteen on ainakin tehty, mutta äänestäjäthän sitten lopulta päättävät ketkä pääsevät heitä valtuustoon edustamaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Soukan kirjasto on säilytettävä


Uudistettavaan Lippulaivaan on tulossa nykyisten suunnitelmien mukaan mm. Espoonlahden uusi aluekirjasto ja kulttuuriareena. Näen tässä yhteydessä vaaran, että nykyisiä pieniä kirjastoja lakkautetaan säästösyistä. Lakkautusuhan alla tulevat nähdäkseni olemaan ainakin Soukan, Nöykkiön ja Kivenlahden kirjastot. Isot aluekirjastot ovat palveluiltaan monipuolisia tarjoten paljon muutakin kuin lehtiä ja kirjoja. Esimerkiksi Ison Omenan kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä mm. 3D-tulostin, lämpöprässi, ompelukone, saumuri ja vinyylileikkuri ja sieltä saa lainata mm. energiakulutusmittareita ja kannettavia tietokoneita. Näitä palvelujakin varmasti tarvitaan, mutta tarvitaan myös pieniä alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kirjastoja.


Onko kokonaan unohdettu kirjaston alkuperäinen tarkoitus eli tarjota asiakkaille mahdollisuus lukea lehtiä tai kirjoja rauhallisessa ympäristössä tai mahdollisuus lainata kirjoja kotiin viihtyen niiden parissa. Kirjaston avulla moni myös sivistää itseään. Tätä perustarkoitusta varten myös Soukan kirjaston on olemassa. Se on monelle olohuoneen jatke eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Eivät kaikki jaksa tai halua lähteä Lippulaivaan tai Isoon Omenaan kirjastoon.


Toivottavasti Soukasta löytyy vahva kannatus oman kirjaston säilymisen puolesta viimeistään siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen tulee kaupungin päättäjien listoille. Tämä ei ole puoluepoliittinen asia vaan kaupunginosan yhteinen asia, joka kannattaa ottaa esille jo nyt kun valitaan päättäjät seuraavalle valtuustokaudelle.