maanantai 23. huhtikuuta 2018

Espoon Ympäristölautakunnan lautakuntasopimus


 Vuoden 2018 alku on ollut kiireistä aikaa ja siitä syystä blogin kirjoittaminenkin on jäänyt.

Ympäristölautakunnassa saimme aikaiseksi lautakuntasopimuksen ajalle 2018-2021. Mietimme koko lautakunnan voimin yhden lauantaipäivän ajan ympäristöasioita ja sitä mitkä olisivat tärkeimmät sopimukseen nostettavat asiat. Sopimus syntyi hyvähenkisen yhteistyön tuloksena ja tukeutuu viime syksynä päivitettyyn Espoo-tarinaan. Lautakuntasopimuksen pääkohdat tehtävineen ovat:

1)      Luonnonsuojelu

·         Päivitetään luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma
·         Laaditaan luonnonsuojelusuunnitelma
·         Turvataan lähimetsät, niityt, viheryhteydet ja ekosysteemipalvelut sekä välitetään tietoa näiden merkityksestä

2)      Vesiensuojelu

·         Toteutetaan vesiensuojelun toimenpideohjelma
·         Päivitetään vesiensuojelun toimenpideohjelma
·         Edistetään hulevesien hallintaa yhteistyössä muun muassa teknisen toimen kanssa
·         Päivitetään Itämerihaaste

3)      Ilmastotyö

·         Ilmasto-ohjelman seuranta ja jalkauttaminen kaupunkiorganisaatiossa
·         Tiedon tuottaminen hiilineutraali Espoo 2030-työn taustalle ilmastotoiminen nykytilasta ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimista
·         Laaditaan linjaukset Espoon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
·         Laaditaan ajantasainen selvitys Espoon hiilinieluista

4)      Ympäristövastuullisuuden edistäminen ja muut asiat

·         Laaditaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022

Aika paljon on ollut uutta opittavaa Ympäristölautakunnan tehtävistä, mutta mielenkiintoisia asioita siellä pääsee käsittelemään. Edellisessä kokouksessamme käsittelimme mm. uuden luonnonsuojelualueen perustamista Monikonpuron purolaaksoon. Alue sijaitsee Leppävaaran pohjoispuolella.

 

maanantai 18. joulukuuta 2017

Espoon kasvihuonepäästöjen kehitys ja Espoosta hiilineutraali kaupunki 2030


Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.
Tarkastellaan ensin kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”
Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 noin 12 %. Vuoden 2016 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä 1.192.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2015 verrattuna päästöt laskivat 3 %.
Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2016 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 274.583 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 90.000 asukasta.

 
Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden yhteisosuus päästöistä on yli 80 %.

Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 lähes 30 %. Vuoteen 2015 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 5 %. Suunta on kyllä oikea, mutta ei läheskään riittävä tavoitteeseen nähden.


 
Positiivisena asiana nähdään, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla (Helsingissä on käynyt päinvastoin, siellä on lisätty tällä hetkellä halvemman kivihiilen käyttöä merkittävästi). Espoo ei pysty itse vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja antanut myös lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä.

Myös uusiutuvan energian: lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Liikenteen päästöt kääntyivät sen sijaan kasvuun vuodesta 2015, sillä polttoaineen biosekoitusosuus oli huomattavasti pienempi vuonna 2016. Joukkoliikenteessä ollaan lisäämässä sähköautojen käyttöä ja sitä myöten päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan myös hallituksen toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla vielä paremmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaat valinnat.

Täydennetty 29.12.: "Uutena vaihtoehtona Tekniikka&Talous -lehti esittelee pienreaktorit. Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on tehty valtuustoaloitteet, joissa vaaditaan paikallista selvitystä pienten reaktorien mahdollisuuksista. Niissä kymmenet valtuutetut yli puoluerajojen ovat allekirjoittaneet aloitteet marras-joulukuussa.

Kunnat pitävät ensimmäisinä vaihtoehtoina pienreaktoreita koska niin sanottuja pieniä ydinreaktoreita (smr, small modular reactor) ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Niitä odotetaan markkinoille 2020-luvulla.

Pienreaktorin teho on 10-300 megawattia ja hinta-arvio miljardin euron luokassa. Näitä mainostetaan tehdasvalmiiksi ja modulaarisiksi. Pienreaktorit lupaavat tehokasta sähköntuotantoa vailla nykyisten suurvoimaloiden ongelmia, kuten venyvät aikataulut ja jopa kymmenen miljardin euron hintaa. Pienreaktorien ydinjäteongelman katsotaan hoituvan Suomen nykyisen ydinjätepolitiikan turvin.

Voisiko pienreaktorien käyttöönotto ollakin se tehokkain ratkaisu päästövapaaseen pääkaupunkiseutuun?"

Lopuksi voisi mainita, että jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

 

 

 

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Espoon demarien kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous

Espoon demarien kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous pidettiin lauantaina 26.11. Kauklahden Puikkarissa. Paikalla oli lähes 50 henkilöä, varsinaisia edustajiston jäseniä oli valitettavasti jonkun verran poissa.

Isoina päätettävinä asioina oli ensinnäkin ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin muutoksin ilman suurempia keskusteluja. Talousarviosta käytiin pitkä keskustelu koska se piti sisällään mm. osa-aikaisen työntekijäresurssin täysipäiväistämiseen liittyvät kustannukset. Lopulta kunnallisjärjestön hallituksen esittämä talousarvio hyväksyttiin äänestyksen jälkeen selvin lukemin. Näin ollen kunnallisjärjestö saa täysipäiväisen työntekijäresurssin ensi vuoden alussa. Lopullisen päätöksen valittavasta henkilöstä ja hänen toimenkuvastaan tulevat tekemään kunnallisjärjestön hallitus joko joulukuun tai tammikuun kokouksessaan.

Merkittävänä asiana oli uuden puheenjohtajiston valinta kunnallisjärjestölle. Kunnallisjärjestöä kaksi vuotta luotsannut, nykyinen puheenjohtaja Joni Vainikainen oli ilmoittanut hyvissä ajoin ettei jatka puheenjohtajana tämän kauden jälkeen. Samoin pitkään kunnallisjärjestön toiminnassa ollut nykyinen varapuheenjohtaja Sinikka Suontio oli jättäytymässä tehtävästä. Puheenjohtajiston valinta tapahtui yksimielisesti ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Vilske ja varapuheenjohtajaksi Liisa Kivekäs. Onnea omasta puolestani molemmille valituille.

Kokouksessa valittiin myös kunnallisjärjestön hallitus vuodelle 2018. Valinnat olivat yksimielisiä ja uudessa hallituksessa ovat mukana aakkosjärjestyksessä Antti Aarnio, Mika Hentunen, Ville Kopra, Sami Lehtonen, Kristiina Lindroos, Juhani Mäntylä, Ralf Norrman, Ari Paukku, Jarkko Rahkonen ja Timo Rauhanen. Jonkin verran vaihtuvuutta sentään, mutta sukupuolijakauma on vähän liikaa miesvoittoinen. Jospa sitten vuoden päästä saataisiin tähänkin muutosta aikaan.

Oma työni jatkuu kunnallisjärjestön hallituksessa kolmatta vuotta, kiitoksia luottamuksesta.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Espoonlahden Demarien syyskokous

Espoonlahden Demarien syyskokous pidettiin torstaina 23.11. Nöykkiön kirjastossa. Paikalle oli saapunut 10 yhdistyksen jäsentä.

Puheenjohtaja Jukka Vilske avasi kokouksen, jonka jälkeen valittiin syyskokouksen toimihenkilöt. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Paukku, sihteeriksi Aila Laitinen, pöytäkirjantarkastajiksi Ilkka Hirvelä ja Helena Haapsaari.

Seuraavina kohtina olivat talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2018. Molemmat hyväksyttiin johtokunnan esittämissä muodoissa.

Tämän jälkeen siirryttiin henkilövalintoihin, alkaen yhdistyksen puheenjohtajistosta ja johtokunnasta. Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin Ari Paukku ja varapuheenjohtajaksi valittiin Aila Laitinen. Ensi vuoden johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Helena Haapsaari, Matti Viitasalo, Jukka Vilske, Tiina Tavio, Jukka Lahti, Kari Karjalainen, Pekka Simpura ja Ilkka Hirvelä. Varajäseniksi valittiin Merja Vuori, Risto Vuori ja Ari Riipinen.

Tämän jälkeen valittiin yhdistykselle toiminnantarkastajaksi Juhani Hakala ja varalle Mari Pyy.

Uudenmaan Sosialidemokraatit ry:n varsinaisiksi piirikokousedustajiksi valittiin Jukka Kivi ja Matti Viitasalo. Varalle Pekka Simpura ja Kari Karjalainen.

Espoon Demarien kunnallisjärjestön edustajistoon yhdistyksellämme on ensi vuodelle viisi paikkaa ja varsinaisiksi jäseniksi valittiin Jukka Kivi, Aila Laitinen, Helena Haapsaari, Matti Viitasalo ja Pekka Simpura. Varajäseniksi valittiin kutsujärjestyksessä Kari Karjalainen, Ilkka Hirvelä, Jukka Lahti, Minna Lahti ja Sirpa Hyytiä-Hallenberg.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseneksi yhdistys ehdottaa Ari Paukkua, jäsenet valitsee kunnallisjärjestön edustajisto syyskokouksessaan.

Uudenmaan sos.dem. naisten piirikokousedustajiksi valittiin Helena Haapsaari ja Merja Vuori. Varalle Johanna Värmälä ja Tiina Tavio.

TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön vuosikokousedustajaksi valittiin Jukka Lahti.

Henkilövalintojen jälkeen päätettiin vielä kannatusjäsenmaksun suuruudeksi 20 euroa.

Virallisten asiakohtien jälkeen Jukka Vilske kertoi tulevien vaalien valmistelusta, vuonna 2018 on ensin tammikuussa presidentinvaalit ja lokakuussa on tulossa ensimmäiset maakuntavaalit.

Kokous oli kaikissa valinnoissaan yksimielinen ja henkilökohtaisesti olen erittäin otettu saamastani luottamuksesta ja pyrin toimimaan luottamuksen arvoisesti ensi vuoden puheenjohtajana. Meillä on loistava kokoonpano yhdistyksen johtokunnassa ja uskonkin, että saamme vietyä hyvällä yhteistyöllä yhdistyksemme toimintaa eteenpäin.


maanantai 16. lokakuuta 2017

Politiikan syksy jatkuu kiireisenä


Syksy on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle lautakuntatyöskentelyssä.
Ympäristölautakunnan kokouksia on ollut tähän mennessä kolme ja olemme ehtineet käsittelemään mm. ensi vuoden talousarvioehdotuksen. Siihen halusimme yksimielisesti täydennyksenä yhden limnologin viran lisää, jotta vapautushakemusten käsittelyruuhkaa saataisiin purettua. Yksi limnologin tehtävä on käydä läpi kaupunkilaisten tekemiä vapautushakemuksia liittyen hulevesiviemäriin, jätevesiviemäriin tai vesijohtoon liittymiseksi. Tällä hetkellä Espoolla on vain yksi limnologi tätä tehtävää hoitamassa ja kuitenkin vapautushakemusten määrä on Espoossa keskimäärin 140/vuosi. Vastaavasti Helsingissä hakemuksia tulee n. 20/vuosi ja ne ehtii yksi henkilö käsittelemään. Vantaalla sama hakemusmäärä kuin Helsingissä ja käsittelyyn varattu 2 henkilöä. Miksi Espoossa sitten on noin paljon enemmän hakemuksia kuin naapurikaupungeissa? Kysyin tätä virkamiehiltä ja sain kaupungin limnologilta seuraavan vastauksen:
"Vapautushakemusten suuri määrä on seurausta siitä, että katuja rakennetaan vuosia sen jälkeen, kun alue on asemakaavoitettu ja suurelta osin rakennettu. Talon rakentamisen yhteydessä liittyminen hulevesiviemäriin ei ole iso lisäkustannus, mutta vapautuksen hakijat pitävät myöhemmin toteutettavaa liittymistä tarpeettomana ja kustannuksiltaan kohtuuttomana. Hulevesien poistaminen on jo järjestetty imeyttämällä tontilla ja/tai johtamalla ojaan. Rakennusten suunnittelussa ei ole otettu huomioon, että kiinteistö joskus liitettäisiin hulevesiviemäriin.
Kadun rakentamisen yhteydessä tontille osoitetaan liitoskohta tontin läheltä. Vapautushakemusten perusteella hulevesiviemäriin liittymisen kustannus on yleensä 10.000-20.000 euroa, mutta se voi olla enemmänkin. Kustannuksia tulee tonttijohtojen rakentamisesta ja siihen liittyvistä kaivu- ja jälkitöistä, sekä mahdollisesti louhinnasta ja hulevesipumppaamosta.
Hulevesiviemäriin liittämisen kustannuksissa ei ole eroa kaupunkien välillä. Kiinteistönomistaja vastaa hulevesijärjestelmän rakentamisen kustannuksista liitoskaivoon saakka. HSY:n perimät maksut ovat samat kaupungista riippumatta. Liittymismaksu riippuu kerrosalasta, mutta omakotitalolle se on vähintään 2.226 euroa. Lisäksi tulee liitostyöstä perittävä maksu, joka on viemärille 332 euroa. Jos yleiselle alueelle on rakennettu tonttijohto valmiiksi, kiinteistön omistajalle tulee vielä maksettavaksi tonttijohtomaksua 2.135 euroa (0-3 m) + 854 euroa/m.
Olemme edellä olevan lisäksi saaneet jokaisen kokouksen edellä koulutusta ympäristölautakunnan tehtäviin. Kokousten yhteydessä annettujen koulutusten lisäksi osallistuin Kuntaliiton järjestämään Ympäristölautakuntien koulutuspäivään Vantaalla syyskuun lopulla. Saimme todellisen rautaisannoksen lautakuntatyöhön liittyen.
Ympäristölautakuntatyöskentelyn lisäksi olen osallistunut syksyn aikana tiiviisti Espoonlahden Demarien johtokunnan työskentelyyn ja Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen työskentelyyn. Päällimmäisinä aiheina molemmissa on ollut ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion teko. Näissä huomioidaan jo meneillään oleva presidentinvaalikampanja sekä vuoden päästä mahdollisesti pidettävät ensimmäiset maakuntavaalit.