perjantai 6. heinäkuuta 2018

Espoon Ympäristölautakunnan kevätkausi 2018

Kevätkauden aikana käsittelimme jokaisessa kokouksessa erilaisia ympäristölupiin liittyviä asioita ja annoimme lausuntoja mm. Uudenmaan ELY-keskukselle ja aluehallintovirastolle. Sen lisäksi aiheina oli erilaisia raportteja vuonna 2017 toteutetuista asioista, kuten esim. valvontaohjelman toteutuminen, nitraattiasetuksen valvonta, vesiensuojelun toimenpideohjelman toteutuminen, Espoon vesistötutkimus, Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta, Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta, Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa vuosina 2012-2017. Näiden lisäksi käsittelimme seuraavia laajempia asioita:
Tammikuun kokous:
-     Ympäristölautakunnan vuoden 2018 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen. Käytännössä tämä pohjautuu vuoden 2018 hyväksyttyyn talousarvioon eikä sitä lautakuntakäsittelyssä muutettu.
Helmikuun kokous:
-     Käsittelyssä oli valtuustokysymys: mikromuovit – ekologinen ja terveydellinen vaaratekijä. Asiasta käytiin pitkä keskustelu siitä mitä Espoossa voitaisiin tehdä mikromuovien vähentämisen eteen. Kunnallisella tasolla tapoja ovat mm. materiaalivalinnat, puhtaanapito, jätehuolto ja joukkoliikenteen kehittäminen. Espoon omassa toiminnassa muovin käyttöä on rajoitettu, ja muovia käytetään vain sellaisessa tarkoituksenmukaisessa toiminnassa, missä se on välttämätöntä. Kaupungin työvaatteissa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan muihin kuin Goretex- tai fleecevaatteisiin, joiden tiedetään olevan merkittäviä mikromuovien lähteitä. Samoin kunnossapitotyössä muovinkäyttöä on pyritty vähentämään mm. harventamalla roskapussien vaihtoväliä ja pakkausmateriaalien valinnalla.

Talousvesien osalta HSY antoi tammikuussa oman lausuntonsa, jossa todetaan, ettei mikromuoveja määritetä talousvedestä koska nykyisten riskinarvioiden perusteella raja-arvojen ylittävää terveysvaaraa ei ole tunnistettu.
 
-     Käsittelimme lisäksi kaupungin lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta Suomen meriympäristöntila 2018
Maaliskuun kokous:
-     Käsittelyssä oli valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi. Pitkäjärven ongelmana ovat olleet rehevöityminen ja siitä seuraavat happikadot ja leväkukinnat. Järven tilaan vaikuttavat maatalous, hulevedet, sekä haja-asutusalueen jätevedet. Pitkäjärvelle on tehty useita kunnostussuunnitelmia vuodesta 1971 lähtien. Järveä on hapetettu ja ilmastettu talvisin jo 1975-1987. Talvihapetusta on jatkettu vuodesta 1997 alkaen ja 1999 alkaen hapetettu tehostetusti myös kesäisin. Hapetuksen lisäksi Pitkäjärvellä on toteutettu kunnostustoimenpiteenä hoitokalastusta säännöllisesti vuodesta 1997 alkaen.

Nämä vuosikymmenten aikana tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet Pitkäjärven tilan stabiilina, mutta merkittävää paranemista ei ole tapahtunut. Tänä vuonna ympäristökeskus tulee laatimaan Pitkäjärvelle uuden kunnostussuunnitelman vuosille 2018-2027, jossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.
Huhtikuun kokous:
-     Luonnonsuojelualueen perustaminen Monikonpuron arvokkaalle virtavesikohteelle.  Espoon kaupunki esittää Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle 4,7 ha kokoisen luonnonsuojelualueen perustamista Espoon kaupungin omistuksessa olevaan Monikonpuron arvokkaaseen purolaaksoon.

Suojeluperusteet: Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro, joka kulkee alajuoksullaan hyvinkin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, on tällä alueella vielä varsin kaunis ja luonnontilainen.

Purouoma mutkittelee alueella paikoin hyvin voimakkaasti. Uomassa on paikoin runsaasti puuainesta, joka aiheuttaa mm. syviä virtauksen muodostamia kuoppia monipuolistaen puron tarjoamia elinympäristöjä. Vesisammalia kasvaa runsaana erityisesti koskipaikkojen kivissä ja puro tulvii osin alueella luontaisesti. Monikonpuro virtaa arvokkaan Lintuvaara-Monikon kallioalueen välitse ja paikoin purolaakso on jyrkkäpiirteinen.

Alueen kasvillisuus on monikerroksista kuusivaltaista, lehtomaista sekametsää sekä rehevää lehtoa. Paikoin puusto on myös lehtipuuvaltaista, harmaaleppien, haapojen, koivujen ja raitojen muodostamaa varhaisemman kehitysvaiheen lehtoa, sekä mm. entisen sähkölinjan alueella tiheää pensaikkoa, joka kehittyy vähitellen ympäröivän vanhan metsän kaltaiseksi. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy monin paikoin hyvin runsaasti, ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita.

Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm. metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara on alueella säännöllinen talvehtijavieras. Monikonpurolaakso on lisäksi arvokas ekologinen yhteys, jota voivat käyttää niin kudulle vaeltava meritaimen kuin muutkin vesieliöt sekä maalla kulkevat hirvieläimet ja latvustoissa liikkuva liito-oravakin.
Toukokuun kokous:
-     Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022. Toimintasuunnitelma on valmistunut yhteistyönä kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen, rakennusvalvonnan sekä ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Suunnitelma on laadittu syksyllä 2017 valmistuneen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien meluselvityksen pohjalta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällä valtuustokaudella Ympäristölautakunnassa jouduttiin äänestämään jostain asiasta.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan esitettiin lisättäväksi kohta: ”Matalampien ajonopeuksien edistämismahdollisuuksien selvittäminen. Selvitetään mahdollisuudet alentaa ajonopeuksia ja alentamisen mahdolliset vaikutukset liikenteen aiheuttamaan melutasoon. Ajonopeuksilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, melutasoon sekä ilmanlaatuun. Alemmat nopeudet johtavat tasaisempaan ajotapaan, mikä vähentää mm. kiihdytyksistä ja jarrutuksista aiheutuvaa melua.” Olin esitystä vastaan koska mielestäni samoihin vaikutuksiin päästäisiin jo nykyisten rajoitusten noudattamisella. Mahdollisten uusien rajoitusten aikaansaaminen ei lopulta tuo haluttuja vaikutuksia. Äänestyksen jälkeen esitys hylättiin eikä sitä lisätty suunnitelmaan.
        Espoon meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet ovat: 
  • Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen
  • Asuinalueiden melunkestävyyden parantaminen
  • Vähämeluisemman teknologian käyttöönoton edistäminen
  • Sähköiseen joukkoliikenteeseen pyrkiminen
  • Siirtyminen kohti älykästä liikenteenohjausta
  • Meluntorjuntatyön tietojen ylläpito ja viestintä

Viisivuotiskaudella 2018-2022 Espoo pyrkii toteuttamaan seuraavat meluntorjunnan toimenpiteet:
1) Meluesteiden rakentaminen seuraaviin kohteisiin, jotka ovat pääasiassa valtion  maanteitä:
  •       Espoonväylän pohjoispää
  •       Turunväylä (vt1) välillä Tuomarila-Nihtisilta
  •       Kauklahdenväylä Hansatien kohdalla
  •       Kauklahdenväylä Tillinmäen kohdalla
  •       Kehä I Laajalahden kohdalla
  •       Kehä I Keilaniemi
  •       Kaitaantie
  •       Kehä III Espoonkartanon kohdalla
2) Edistetään hiljaisuuden säilymistä alueilla, jotka kaupunkilaiset kokivat hiljaisiksi Espoon hiljaisten alueiden selvityksessä vuonna 2016
3) Sähköbussiliikenteen edistäminen
4) Raideliikennehankkeiden edistäminen Espoossa aloittamalla Raide-Jokerin ja Länsimetron jatkeen toteuttaminen
5) Edistetään hiljaisia liikkumismuotoja hankkimalla kaupunkipyöräjärjestelmä metron vyöhykkeelle ja Leppävaaraan
6) Parannetaan sähköautojen latausverkkoa
7) Viestitään kaupungin meluntorjuntatoimista, melulähteistä sekä omatoimisesta meluntorjunnasta
8) Parannetaan kaupunkilaisten tietämystä meluasioista
9) Asiantuntijoiden kouluttaminen

Toimenpiteiden toteutuessa melulle altistuvien määrä vähenee siitä huolimatta, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä joudutaan rakentamaan myös melun kannalta epäedullisille alueille. Toimenpiteet mahdollistavat myös vähemmän melua tuottavien kaupunkipyörien, sähkökäyttöisten henkilöautojen ja bussien käytön sekä lisäävät raideliikenteen osuutta joukkoliikenteessä.

Kesäkuun kokous:
-     Saimme tiedoksi Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2019-2021. Tähän liittyen lautakunta käy keskustelun keskeisimmistä toimintaympäristön ilmiöistä ja muutosten vaikutuksista ympäristökeskuksen toimintaan vuosina 2019 - 2021. Espoo-tarina sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset linjaukset ja hyötytavoitteet ohjaavat kehysvalmistelua. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että valtuuston asettamat TATU-tavoitteet saavutetaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Vuoden 2019 kehyksen ja talousarvion valmistelussa käytetään PATU-palvelutuotteiden suoritemääriä ja -kustannuksia koskevia tietoja. Käytännössä liikkumavara on lähes olematon. Viime syksynä saimme kuitenkin uuden limnologin viran lisättyä talousarvioon, joten täysin lukkoon lyöty tilanne ei tässä vaiheessa ole.
 
Tästä on hyvä jatkaa elokuussa.

maanantai 23. huhtikuuta 2018

Espoon Ympäristölautakunnan lautakuntasopimus


 Vuoden 2018 alku on ollut kiireistä aikaa ja siitä syystä blogin kirjoittaminenkin on jäänyt.

Ympäristölautakunnassa saimme aikaiseksi lautakuntasopimuksen ajalle 2018-2021. Mietimme koko lautakunnan voimin yhden lauantaipäivän ajan ympäristöasioita ja sitä mitkä olisivat tärkeimmät sopimukseen nostettavat asiat. Sopimus syntyi hyvähenkisen yhteistyön tuloksena ja tukeutuu viime syksynä päivitettyyn Espoo-tarinaan. Lautakuntasopimuksen pääkohdat tehtävineen ovat:

1)      Luonnonsuojelu

·         Päivitetään luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma
·         Laaditaan luonnonsuojelusuunnitelma
·         Turvataan lähimetsät, niityt, viheryhteydet ja ekosysteemipalvelut sekä välitetään tietoa näiden merkityksestä

2)      Vesiensuojelu

·         Toteutetaan vesiensuojelun toimenpideohjelma
·         Päivitetään vesiensuojelun toimenpideohjelma
·         Edistetään hulevesien hallintaa yhteistyössä muun muassa teknisen toimen kanssa
·         Päivitetään Itämerihaaste

3)      Ilmastotyö

·         Ilmasto-ohjelman seuranta ja jalkauttaminen kaupunkiorganisaatiossa
·         Tiedon tuottaminen hiilineutraali Espoo 2030-työn taustalle ilmastotoiminen nykytilasta ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimista
·         Laaditaan linjaukset Espoon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta
·         Laaditaan ajantasainen selvitys Espoon hiilinieluista

4)      Ympäristövastuullisuuden edistäminen ja muut asiat

·         Laaditaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022

Aika paljon on ollut uutta opittavaa Ympäristölautakunnan tehtävistä, mutta mielenkiintoisia asioita siellä pääsee käsittelemään. Edellisessä kokouksessamme käsittelimme mm. uuden luonnonsuojelualueen perustamista Monikonpuron purolaaksoon. Alue sijaitsee Leppävaaran pohjoispuolella.

 

maanantai 18. joulukuuta 2017

Espoon kasvihuonepäästöjen kehitys ja Espoosta hiilineutraali kaupunki 2030


Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.
Tarkastellaan ensin kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”
Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 noin 12 %. Vuoden 2016 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä 1.192.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2015 verrattuna päästöt laskivat 3 %.
Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2016 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 274.583 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 90.000 asukasta.

 
Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden yhteisosuus päästöistä on yli 80 %.

Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 lähes 30 %. Vuoteen 2015 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 5 %. Suunta on kyllä oikea, mutta ei läheskään riittävä tavoitteeseen nähden.


 
Positiivisena asiana nähdään, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla (Helsingissä on käynyt päinvastoin, siellä on lisätty tällä hetkellä halvemman kivihiilen käyttöä merkittävästi). Espoo ei pysty itse vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja antanut myös lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä.

Myös uusiutuvan energian: lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Liikenteen päästöt kääntyivät sen sijaan kasvuun vuodesta 2015, sillä polttoaineen biosekoitusosuus oli huomattavasti pienempi vuonna 2016. Joukkoliikenteessä ollaan lisäämässä sähköautojen käyttöä ja sitä myöten päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan myös hallituksen toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla vielä paremmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaat valinnat.

Täydennetty 29.12.: "Uutena vaihtoehtona Tekniikka&Talous -lehti esittelee pienreaktorit. Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on tehty valtuustoaloitteet, joissa vaaditaan paikallista selvitystä pienten reaktorien mahdollisuuksista. Niissä kymmenet valtuutetut yli puoluerajojen ovat allekirjoittaneet aloitteet marras-joulukuussa.

Kunnat pitävät ensimmäisinä vaihtoehtoina pienreaktoreita koska niin sanottuja pieniä ydinreaktoreita (smr, small modular reactor) ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Niitä odotetaan markkinoille 2020-luvulla.

Pienreaktorin teho on 10-300 megawattia ja hinta-arvio miljardin euron luokassa. Näitä mainostetaan tehdasvalmiiksi ja modulaarisiksi. Pienreaktorit lupaavat tehokasta sähköntuotantoa vailla nykyisten suurvoimaloiden ongelmia, kuten venyvät aikataulut ja jopa kymmenen miljardin euron hintaa. Pienreaktorien ydinjäteongelman katsotaan hoituvan Suomen nykyisen ydinjätepolitiikan turvin.

Voisiko pienreaktorien käyttöönotto ollakin se tehokkain ratkaisu päästövapaaseen pääkaupunkiseutuun?"

Lopuksi voisi mainita, että jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

 

 

 

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Espoon demarien kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous

Espoon demarien kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous pidettiin lauantaina 26.11. Kauklahden Puikkarissa. Paikalla oli lähes 50 henkilöä, varsinaisia edustajiston jäseniä oli valitettavasti jonkun verran poissa.

Isoina päätettävinä asioina oli ensinnäkin ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin muutoksin ilman suurempia keskusteluja. Talousarviosta käytiin pitkä keskustelu koska se piti sisällään mm. osa-aikaisen työntekijäresurssin täysipäiväistämiseen liittyvät kustannukset. Lopulta kunnallisjärjestön hallituksen esittämä talousarvio hyväksyttiin äänestyksen jälkeen selvin lukemin. Näin ollen kunnallisjärjestö saa täysipäiväisen työntekijäresurssin ensi vuoden alussa. Lopullisen päätöksen valittavasta henkilöstä ja hänen toimenkuvastaan tulevat tekemään kunnallisjärjestön hallitus joko joulukuun tai tammikuun kokouksessaan.

Merkittävänä asiana oli uuden puheenjohtajiston valinta kunnallisjärjestölle. Kunnallisjärjestöä kaksi vuotta luotsannut, nykyinen puheenjohtaja Joni Vainikainen oli ilmoittanut hyvissä ajoin ettei jatka puheenjohtajana tämän kauden jälkeen. Samoin pitkään kunnallisjärjestön toiminnassa ollut nykyinen varapuheenjohtaja Sinikka Suontio oli jättäytymässä tehtävästä. Puheenjohtajiston valinta tapahtui yksimielisesti ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Vilske ja varapuheenjohtajaksi Liisa Kivekäs. Onnea omasta puolestani molemmille valituille.

Kokouksessa valittiin myös kunnallisjärjestön hallitus vuodelle 2018. Valinnat olivat yksimielisiä ja uudessa hallituksessa ovat mukana aakkosjärjestyksessä Antti Aarnio, Mika Hentunen, Ville Kopra, Sami Lehtonen, Kristiina Lindroos, Juhani Mäntylä, Ralf Norrman, Ari Paukku, Jarkko Rahkonen ja Timo Rauhanen. Jonkin verran vaihtuvuutta sentään, mutta sukupuolijakauma on vähän liikaa miesvoittoinen. Jospa sitten vuoden päästä saataisiin tähänkin muutosta aikaan.

Oma työni jatkuu kunnallisjärjestön hallituksessa kolmatta vuotta, kiitoksia luottamuksesta.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Espoonlahden Demarien syyskokous

Espoonlahden Demarien syyskokous pidettiin torstaina 23.11. Nöykkiön kirjastossa. Paikalle oli saapunut 10 yhdistyksen jäsentä.

Puheenjohtaja Jukka Vilske avasi kokouksen, jonka jälkeen valittiin syyskokouksen toimihenkilöt. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Paukku, sihteeriksi Aila Laitinen, pöytäkirjantarkastajiksi Ilkka Hirvelä ja Helena Haapsaari.

Seuraavina kohtina olivat talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2018. Molemmat hyväksyttiin johtokunnan esittämissä muodoissa.

Tämän jälkeen siirryttiin henkilövalintoihin, alkaen yhdistyksen puheenjohtajistosta ja johtokunnasta. Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin Ari Paukku ja varapuheenjohtajaksi valittiin Aila Laitinen. Ensi vuoden johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Helena Haapsaari, Matti Viitasalo, Jukka Vilske, Tiina Tavio, Jukka Lahti, Kari Karjalainen, Pekka Simpura ja Ilkka Hirvelä. Varajäseniksi valittiin Merja Vuori, Risto Vuori ja Ari Riipinen.

Tämän jälkeen valittiin yhdistykselle toiminnantarkastajaksi Juhani Hakala ja varalle Mari Pyy.

Uudenmaan Sosialidemokraatit ry:n varsinaisiksi piirikokousedustajiksi valittiin Jukka Kivi ja Matti Viitasalo. Varalle Pekka Simpura ja Kari Karjalainen.

Espoon Demarien kunnallisjärjestön edustajistoon yhdistyksellämme on ensi vuodelle viisi paikkaa ja varsinaisiksi jäseniksi valittiin Jukka Kivi, Aila Laitinen, Helena Haapsaari, Matti Viitasalo ja Pekka Simpura. Varajäseniksi valittiin kutsujärjestyksessä Kari Karjalainen, Ilkka Hirvelä, Jukka Lahti, Minna Lahti ja Sirpa Hyytiä-Hallenberg.

Kunnallisjärjestön hallituksen jäseneksi yhdistys ehdottaa Ari Paukkua, jäsenet valitsee kunnallisjärjestön edustajisto syyskokouksessaan.

Uudenmaan sos.dem. naisten piirikokousedustajiksi valittiin Helena Haapsaari ja Merja Vuori. Varalle Johanna Värmälä ja Tiina Tavio.

TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön vuosikokousedustajaksi valittiin Jukka Lahti.

Henkilövalintojen jälkeen päätettiin vielä kannatusjäsenmaksun suuruudeksi 20 euroa.

Virallisten asiakohtien jälkeen Jukka Vilske kertoi tulevien vaalien valmistelusta, vuonna 2018 on ensin tammikuussa presidentinvaalit ja lokakuussa on tulossa ensimmäiset maakuntavaalit.

Kokous oli kaikissa valinnoissaan yksimielinen ja henkilökohtaisesti olen erittäin otettu saamastani luottamuksesta ja pyrin toimimaan luottamuksen arvoisesti ensi vuoden puheenjohtajana. Meillä on loistava kokoonpano yhdistyksen johtokunnassa ja uskonkin, että saamme vietyä hyvällä yhteistyöllä yhdistyksemme toimintaa eteenpäin.