perjantai 20. marraskuuta 2015

Espoonlahden Demarien syyskokous


Espoonlahden Demarien syyskokous pidettiin torstaina 19.11. Laurinlahden koululla. Nykyinen puheenjohtaja Merja Vuori avasi tilaisuuden.

Ennen varsinaisen syyskokouksen alkua Espoon Kunnallisjärjestön vaalityöryhmän vetäjä Joni Vainikainen alusti aiheesta kunnallisvaalit 2017. Oli hienoa kuulla kuinka innokkaasti Vainikainen aiheesta kertoi ja kuinka pitkälle suunnitelmia on jo tehty. Paljon on tietysti vielä tehtävä ennen kuin vaalit on pidetty, mutta onneksi tässä on myös 1,5 vuotta aikaakin.

Puheenjohtaja Vuori avasi varsinaisen syyskokouksen ja ilmoitti samalla, että on jättämässä puheenjohtajan tehtävät muiden kiireiden vuoksi. Kokoukseen oli saapunut kaikkiaan 15 jäsentä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Merja Vuori ja sihteeriksi yhdistyksen sihteeri Tiina Tavio. Johtokunnan laatima toimintasuunnitelma hyväksyttiin joidenkin johtokunnalle suunnattujen evästysten jälkeen. Samoin hyväksyttiin johtokunnan laatima talousarvio yksimielisesti.

Johtokunnan puheenjohtajaksi tuli kaksi ehdotusta: Aino Sederholm ja Kari Karjalainen. Molempien osalta pidettiin kannatuspuheenvuoroja ja jäsenten pyynnöstä molemmat ehdokkaat esittelivät vielä itse itsensä. Puheenjohtajan valinnasta pidettiin suljettu lippuäänestys, jonka jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi julistettiin Aino Sederholm. Onnittelut Ainolle!

Kokous jatkui varapuheenjohtajan valinnalla, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin ilman äänestyksiä nykyinen varapuheenjohtaja Matti Viitasalo. Johtokunnan jäsenmäärää päätettiin nostaa ja varsinaisten jäsenten määräksi päätettiin 8 ja varajäsenten määräksi 3. Uudet johtokunnan jäsenet ovat: Kari Karjalainen, Jukka Lahti, Aila Laitinen, Ari Paukku, Ari Riipinen, Pekka Simpura, Tiina Tavio, Risto Vuori sekä varajäsenet: Jukka Vilske, Merja Vuori ja Johanna Värmälä.

On hienoa päästä taas yhdistyksemme johtokuntaan mukaan. Sen lisäksi minut valittiin Espoon Kunnallisjärjestön edustajistoon vuodeksi 2016 ja TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön vuosikokousedustajaksi vuodeksi 2016.

Tästä on tosi hienoa jatkaa eteenpäin.
 

tiistai 3. marraskuuta 2015

CEVNI -kurssi ja -tutkinto 24.-25.10.2015

Espoon Kipparit järjesti 24.-25.10. CEVNI-kurssin ja toisen päivän päätteeksi tentin.

CEVNI-kurssilla opiskellaan Euroopan sisävesisäännöstön (Code Européen des Voies de laNavigation Intérieure) perusteet. Kurssilla käsitellään muun muassa sisävesienkulkusäännöt, käytettävät alusten valot, merkkikuviot ja äänimerkit sekä sisävesien väylä-ja vesiliikennemerkit, liikennevalot ja muut opasteet.

CEVNI-maiden sisävesillä liikkuminen edellyttää todistusta näiden sääntöjen osaamisesta. Osoitus tästä taidosta on kansainvälisen huviveneenkuljettajakirjan I-merkintä (Intérieure).

CEVNI -sääntöjen piirissä ovat seuraavat maat:

Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Itävalta, Kazakstan, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Moldova, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Serbia, Slovakia, Sveitsi, Tsekki, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Navigointikelpoiset joet Rein, Mosel, Tonava ja Sava ylittävät valtioiden rajoja tai ovat jossain kohtaa valtioiden välisenä rajajokena. Kullakin näistä joista on jokikomissio, jolle valtiot ovat kansainvälisin sopimuksin antaneet vastuun vesiliikenteen hallinnoimisesta. Päätöslauselma CEVNI-säännöistä on pantu täytäntöön myös näillä jokialueilla.

Kansainvälisen vesiliikenteen kanavista Kielin kanava Saksassa ja Saimaan kanava samoin kuin valtioista Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole CEVNI-sääntöjen piirissä. Samoin Iso-Britannia on säännöstöjen ulkopuolella.

Paljon tuli taas uutta asiaa, mutta hyvinhän tuon kaiken ehti omaksua. Tentti oli tunnin mittainen ja se sisälsi paljon oikein/väärin -kysymyksiä ja niiden lisäksi piti tunnistaa alusten valoja, väylämerkkejä ja vesiliikennemerkkejä.

Läpäisin tentin 58 pisteellä (maksimin ollessa 60). Nyt on siis virallinen lupa lähteä veneilemään Seinelle, Tonavalle tai vaikkapa Reinille. Täytyy vaan uusia huviveneenkuljettajakirja, jotta saa siihen tuon I-merkinnän. Yhtenä haasteena noilla Euroopan sisävesillä on se, että kaikki virallinen kommunikointi hoidetaan aina kunkin maan virallisella kielellä.

Mitäköhän seuraavaksi merenkulun alalta opiskelisi?