tiistai 3. marraskuuta 2015

CEVNI -kurssi ja -tutkinto 24.-25.10.2015

Espoon Kipparit järjesti 24.-25.10. CEVNI-kurssin ja toisen päivän päätteeksi tentin.

CEVNI-kurssilla opiskellaan Euroopan sisävesisäännöstön (Code Européen des Voies de laNavigation Intérieure) perusteet. Kurssilla käsitellään muun muassa sisävesienkulkusäännöt, käytettävät alusten valot, merkkikuviot ja äänimerkit sekä sisävesien väylä-ja vesiliikennemerkit, liikennevalot ja muut opasteet.

CEVNI-maiden sisävesillä liikkuminen edellyttää todistusta näiden sääntöjen osaamisesta. Osoitus tästä taidosta on kansainvälisen huviveneenkuljettajakirjan I-merkintä (Intérieure).

CEVNI -sääntöjen piirissä ovat seuraavat maat:

Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Itävalta, Kazakstan, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Moldova, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Serbia, Slovakia, Sveitsi, Tsekki, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Navigointikelpoiset joet Rein, Mosel, Tonava ja Sava ylittävät valtioiden rajoja tai ovat jossain kohtaa valtioiden välisenä rajajokena. Kullakin näistä joista on jokikomissio, jolle valtiot ovat kansainvälisin sopimuksin antaneet vastuun vesiliikenteen hallinnoimisesta. Päätöslauselma CEVNI-säännöistä on pantu täytäntöön myös näillä jokialueilla.

Kansainvälisen vesiliikenteen kanavista Kielin kanava Saksassa ja Saimaan kanava samoin kuin valtioista Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole CEVNI-sääntöjen piirissä. Samoin Iso-Britannia on säännöstöjen ulkopuolella.

Paljon tuli taas uutta asiaa, mutta hyvinhän tuon kaiken ehti omaksua. Tentti oli tunnin mittainen ja se sisälsi paljon oikein/väärin -kysymyksiä ja niiden lisäksi piti tunnistaa alusten valoja, väylämerkkejä ja vesiliikennemerkkejä.

Läpäisin tentin 58 pisteellä (maksimin ollessa 60). Nyt on siis virallinen lupa lähteä veneilemään Seinelle, Tonavalle tai vaikkapa Reinille. Täytyy vaan uusia huviveneenkuljettajakirja, jotta saa siihen tuon I-merkinnän. Yhtenä haasteena noilla Euroopan sisävesillä on se, että kaikki virallinen kommunikointi hoidetaan aina kunkin maan virallisella kielellä.

Mitäköhän seuraavaksi merenkulun alalta opiskelisi?

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Avomerilaivuritentti

Perjantaina 24.4. kello 14.00 alkoi Tähtitieteellisen merenkulun tentti, jonka läpäisemällä saa avomerilaivurin diplomin. Tenttiaika oli 8 tuntia ja siihen olin varautunut eväillä ja termoskannullisella kahvia. Tentissä oli mukana kaikkiaan 15 opiskelijaa.

Alkuun luin kaikki kysymykset rauhassa läpi ja katsoin, että mitään ihan yllättävää ei kysytty. Sen jälkeen aloin ratkomaan tehtäviä numerojärjestyksessä pitäen välillä lyhyen kahvipaussin. Osasin mielestäni kohtuullisen hyvin kaiken mitä kysyttiin ja lopulta päätin jättää vastaukseni vajaan viiden tunnin pakertamisen jälkeen. Vastaussivuja kertyi lähes 20, joten kyllä niissä puurtamista oli. Olin ensimmäinen joka lähti tentistä, en tiedä kuinka pitkään muut mahtoivat siellä vielä istua.



Tuossa vielä tenttikysymykset kaikkien ihmeteltäväksi.

Maanantaina 27.4. opettajamme ilmoitti, että oli tarkistanut tehtävät ja kaikki ovat läpäisseet tutkinnon. Omista pisteistäni en kuitenkaan vielä tiennyt mitään ja ne tietysti kiinnostivat vaikka läpimeno olikin ensisijainen tavoite. Keskiviikkona 29.4. Espoon Kippareiden sivuille oli ilmestynyt tuloslista ja olin saanut 27 pistettä maksimin ollessa 30.

Aloitin syksyllä 2013 laivuritutkintojen parissa ja suoritin saaristolaivuritutkinnon joulukuussa 2013 saaden 28,5 pistettä, kevät 2014 meni rannikkolaivurin opintojen parissa ja huhtikuun tentissä sain täydet 30 pistettä. Viimeiseen opiskeluun kuluikin sitten kokonainen opintovuosi kurssin laajuuden takia. Keskiarvo kolmesta tentistäni on 28,5 pistettä ja kaikki tentit läpäisty kiitettävillä arvosanoilla. Täytyy olla todella tyytyväinen.

Mitähän sitten tällä alalla seuraavaksi? Täytyy varmaan käydä ainakin CEVNI -kurssi ja rannikkolaivurin Meri-VHF -kurssi jos ne syksyllä järjestetään.

Ja nyt vaan käytännön veneilyä harrastamaan.