Kevätkauden aikana
käsittelimme jokaisessa kokouksessa erilaisia ympäristölupiin liittyviä asioita
ja annoimme lausuntoja mm. Uudenmaan ELY-keskukselle ja aluehallintovirastolle.
Sen lisäksi aiheina oli erilaisia raportteja vuonna 2017 toteutetuista asioista,
kuten esim. valvontaohjelman toteutuminen, nitraattiasetuksen valvonta, vesiensuojelun
toimenpideohjelman toteutuminen, Espoon vesistötutkimus, Espoon
maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta, Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen
toiminta, Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu,
haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa vuosina 2012-2017. Näiden lisäksi
käsittelimme seuraavia laajempia asioita:
Tammikuun kokous:
- Ympäristölautakunnan
vuoden 2018 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman
tarkistaminen. Käytännössä tämä pohjautuu vuoden 2018 hyväksyttyyn talousarvioon
eikä sitä lautakuntakäsittelyssä muutettu.
Helmikuun kokous:
- Käsittelyssä oli
valtuustokysymys: mikromuovit – ekologinen ja terveydellinen vaaratekijä. Asiasta
käytiin pitkä keskustelu siitä mitä Espoossa voitaisiin tehdä mikromuovien
vähentämisen eteen. Kunnallisella tasolla tapoja ovat mm. materiaalivalinnat,
puhtaanapito, jätehuolto ja joukkoliikenteen kehittäminen. Espoon omassa
toiminnassa muovin käyttöä on rajoitettu, ja muovia käytetään vain sellaisessa
tarkoituksenmukaisessa toiminnassa, missä se on välttämätöntä. Kaupungin
työvaatteissa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan muihin kuin Goretex- tai
fleecevaatteisiin, joiden tiedetään olevan merkittäviä mikromuovien lähteitä. Samoin
kunnossapitotyössä muovinkäyttöä on pyritty vähentämään mm. harventamalla
roskapussien vaihtoväliä ja pakkausmateriaalien valinnalla.
Talousvesien osalta HSY antoi tammikuussa oman lausuntonsa, jossa todetaan, ettei mikromuoveja määritetä talousvedestä koska nykyisten riskinarvioiden perusteella raja-arvojen ylittävää terveysvaaraa ei ole tunnistettu.
Talousvesien osalta HSY antoi tammikuussa oman lausuntonsa, jossa todetaan, ettei mikromuoveja määritetä talousvedestä koska nykyisten riskinarvioiden perusteella raja-arvojen ylittävää terveysvaaraa ei ole tunnistettu.
- Käsittelimme lisäksi kaupungin
lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta Suomen meriympäristöntila
2018
Maaliskuun kokous:
- Käsittelyssä oli
valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi. Pitkäjärven ongelmana ovat olleet
rehevöityminen ja siitä seuraavat happikadot ja leväkukinnat. Järven tilaan
vaikuttavat maatalous, hulevedet, sekä haja-asutusalueen jätevedet. Pitkäjärvelle
on tehty useita kunnostussuunnitelmia vuodesta 1971 lähtien. Järveä on
hapetettu ja ilmastettu talvisin jo 1975-1987. Talvihapetusta on jatkettu vuodesta
1997 alkaen ja 1999 alkaen hapetettu tehostetusti myös kesäisin. Hapetuksen
lisäksi Pitkäjärvellä on toteutettu kunnostustoimenpiteenä hoitokalastusta
säännöllisesti vuodesta 1997 alkaen.
Nämä vuosikymmenten aikana tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet Pitkäjärven tilan stabiilina, mutta merkittävää paranemista ei ole tapahtunut. Tänä vuonna ympäristökeskus tulee laatimaan Pitkäjärvelle uuden kunnostussuunnitelman vuosille 2018-2027, jossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.
Nämä vuosikymmenten aikana tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet Pitkäjärven tilan stabiilina, mutta merkittävää paranemista ei ole tapahtunut. Tänä vuonna ympäristökeskus tulee laatimaan Pitkäjärvelle uuden kunnostussuunnitelman vuosille 2018-2027, jossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.
Huhtikuun kokous:
- Luonnonsuojelualueen perustaminen Monikonpuron arvokkaalle
virtavesikohteelle. Espoon kaupunki
esittää Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle 4,7 ha kokoisen
luonnonsuojelualueen perustamista Espoon kaupungin omistuksessa olevaan
Monikonpuron arvokkaaseen purolaaksoon.
Suojeluperusteet: Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro, joka kulkee alajuoksullaan hyvinkin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, on tällä alueella vielä varsin kaunis ja luonnontilainen.
Purouoma mutkittelee alueella paikoin hyvin voimakkaasti. Uomassa on paikoin runsaasti puuainesta, joka aiheuttaa mm. syviä virtauksen muodostamia kuoppia monipuolistaen puron tarjoamia elinympäristöjä. Vesisammalia kasvaa runsaana erityisesti koskipaikkojen kivissä ja puro tulvii osin alueella luontaisesti. Monikonpuro virtaa arvokkaan Lintuvaara-Monikon kallioalueen välitse ja paikoin purolaakso on jyrkkäpiirteinen.
Alueen kasvillisuus on monikerroksista kuusivaltaista, lehtomaista sekametsää sekä rehevää lehtoa. Paikoin puusto on myös lehtipuuvaltaista, harmaaleppien, haapojen, koivujen ja raitojen muodostamaa varhaisemman kehitysvaiheen lehtoa, sekä mm. entisen sähkölinjan alueella tiheää pensaikkoa, joka kehittyy vähitellen ympäröivän vanhan metsän kaltaiseksi. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy monin paikoin hyvin runsaasti, ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita.
Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm. metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara on alueella säännöllinen talvehtijavieras. Monikonpurolaakso on lisäksi arvokas ekologinen yhteys, jota voivat käyttää niin kudulle vaeltava meritaimen kuin muutkin vesieliöt sekä maalla kulkevat hirvieläimet ja latvustoissa liikkuva liito-oravakin.
Suojeluperusteet: Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro, joka kulkee alajuoksullaan hyvinkin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, on tällä alueella vielä varsin kaunis ja luonnontilainen.
Purouoma mutkittelee alueella paikoin hyvin voimakkaasti. Uomassa on paikoin runsaasti puuainesta, joka aiheuttaa mm. syviä virtauksen muodostamia kuoppia monipuolistaen puron tarjoamia elinympäristöjä. Vesisammalia kasvaa runsaana erityisesti koskipaikkojen kivissä ja puro tulvii osin alueella luontaisesti. Monikonpuro virtaa arvokkaan Lintuvaara-Monikon kallioalueen välitse ja paikoin purolaakso on jyrkkäpiirteinen.
Alueen kasvillisuus on monikerroksista kuusivaltaista, lehtomaista sekametsää sekä rehevää lehtoa. Paikoin puusto on myös lehtipuuvaltaista, harmaaleppien, haapojen, koivujen ja raitojen muodostamaa varhaisemman kehitysvaiheen lehtoa, sekä mm. entisen sähkölinjan alueella tiheää pensaikkoa, joka kehittyy vähitellen ympäröivän vanhan metsän kaltaiseksi. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy monin paikoin hyvin runsaasti, ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita.
Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm. metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara on alueella säännöllinen talvehtijavieras. Monikonpurolaakso on lisäksi arvokas ekologinen yhteys, jota voivat käyttää niin kudulle vaeltava meritaimen kuin muutkin vesieliöt sekä maalla kulkevat hirvieläimet ja latvustoissa liikkuva liito-oravakin.
Toukokuun kokous:
- Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan
toimintasuunnitelma 2018-2022. Toimintasuunnitelma on valmistunut yhteistyönä
kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen, rakennusvalvonnan
sekä ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Suunnitelma on laadittu syksyllä
2017 valmistuneen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien meluselvityksen pohjalta.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällä valtuustokaudella Ympäristölautakunnassa
jouduttiin äänestämään jostain asiasta.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan esitettiin lisättäväksi kohta: ”Matalampien ajonopeuksien edistämismahdollisuuksien selvittäminen. Selvitetään mahdollisuudet alentaa ajonopeuksia ja alentamisen mahdolliset vaikutukset liikenteen aiheuttamaan melutasoon. Ajonopeuksilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, melutasoon sekä ilmanlaatuun. Alemmat nopeudet johtavat tasaisempaan ajotapaan, mikä vähentää mm. kiihdytyksistä ja jarrutuksista aiheutuvaa melua.” Olin esitystä vastaan koska mielestäni samoihin vaikutuksiin päästäisiin jo nykyisten rajoitusten noudattamisella. Mahdollisten uusien rajoitusten aikaansaaminen ei lopulta tuo haluttuja vaikutuksia. Äänestyksen jälkeen esitys hylättiin eikä sitä lisätty suunnitelmaan.
Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan esitettiin lisättäväksi kohta: ”Matalampien ajonopeuksien edistämismahdollisuuksien selvittäminen. Selvitetään mahdollisuudet alentaa ajonopeuksia ja alentamisen mahdolliset vaikutukset liikenteen aiheuttamaan melutasoon. Ajonopeuksilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, melutasoon sekä ilmanlaatuun. Alemmat nopeudet johtavat tasaisempaan ajotapaan, mikä vähentää mm. kiihdytyksistä ja jarrutuksista aiheutuvaa melua.” Olin esitystä vastaan koska mielestäni samoihin vaikutuksiin päästäisiin jo nykyisten rajoitusten noudattamisella. Mahdollisten uusien rajoitusten aikaansaaminen ei lopulta tuo haluttuja vaikutuksia. Äänestyksen jälkeen esitys hylättiin eikä sitä lisätty suunnitelmaan.
Espoon meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet ovat:
- Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen
- Asuinalueiden melunkestävyyden parantaminen
- Vähämeluisemman teknologian käyttöönoton edistäminen
- Sähköiseen joukkoliikenteeseen pyrkiminen
- Siirtyminen kohti älykästä liikenteenohjausta
- Meluntorjuntatyön tietojen ylläpito ja viestintä
Viisivuotiskaudella 2018-2022 Espoo pyrkii toteuttamaan seuraavat
meluntorjunnan toimenpiteet:
1) Meluesteiden rakentaminen seuraaviin
kohteisiin, jotka ovat pääasiassa valtion maanteitä:
- Espoonväylän pohjoispää
- Turunväylä (vt1) välillä Tuomarila-Nihtisilta
- Kauklahdenväylä Hansatien kohdalla
- Kauklahdenväylä Tillinmäen kohdalla
- Kehä I Laajalahden kohdalla
- Kehä I Keilaniemi
- Kaitaantie
- Kehä III Espoonkartanon kohdalla
3) Sähköbussiliikenteen edistäminen
4) Raideliikennehankkeiden edistäminen Espoossa aloittamalla Raide-Jokerin ja Länsimetron jatkeen toteuttaminen
5) Edistetään hiljaisia liikkumismuotoja hankkimalla kaupunkipyöräjärjestelmä metron vyöhykkeelle ja Leppävaaraan
6) Parannetaan sähköautojen latausverkkoa
7) Viestitään kaupungin meluntorjuntatoimista, melulähteistä sekä omatoimisesta meluntorjunnasta
8) Parannetaan kaupunkilaisten tietämystä meluasioista
9) Asiantuntijoiden kouluttaminen
Toimenpiteiden toteutuessa melulle altistuvien määrä vähenee siitä huolimatta, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä joudutaan rakentamaan myös melun kannalta epäedullisille alueille. Toimenpiteet mahdollistavat myös vähemmän melua tuottavien kaupunkipyörien, sähkökäyttöisten henkilöautojen ja bussien käytön sekä lisäävät raideliikenteen osuutta joukkoliikenteessä.
Kesäkuun kokous:
- Saimme tiedoksi Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja
taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat
vuosille 2019-2021. Tähän liittyen lautakunta käy keskustelun keskeisimmistä
toimintaympäristön ilmiöistä ja muutosten vaikutuksista ympäristökeskuksen
toimintaan vuosina 2019 - 2021. Espoo-tarina sekä talouden tasapainotus- ja
tuottavuusohjelman mukaiset linjaukset ja hyötytavoitteet ohjaavat
kehysvalmistelua. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että valtuuston
asettamat TATU-tavoitteet saavutetaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä.
Vuoden 2019 kehyksen ja talousarvion valmistelussa käytetään
PATU-palvelutuotteiden suoritemääriä ja -kustannuksia koskevia tietoja.
Käytännössä liikkumavara on lähes olematon. Viime syksynä saimme kuitenkin
uuden limnologin viran lisättyä talousarvioon, joten täysin lukkoon lyöty
tilanne ei tässä vaiheessa ole.
Tästä on hyvä jatkaa elokuussa.