Tehtävistä luopumista

Harkitsin päätöstäni pitkään eikä se ollut helppo, mutta kuitenkin lopullinen.

Olen päättänyt priorisoida omia tekemisiäni ja ilmoitin 25.10. Espoonlahden Demarien johtokunnalle lopettavani yhdistyksen puheenjohtajana, yksi vuosi riittää tässä kohtaa. Samalla jättäydyn pois myös yhdistyksen johtokunnasta, jossa olen toiminut neljä vuotta. Uusi puheenjohtaja Espoonlahden Demareille tullaan valitsemaan yhdistyksen syyskokouksessa 22.11., toivottavasti tehtävään löytyy innokas toimija.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kolmen vuoden jakso Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen jäsenenä päättyy. Perinteisesti hallituksessa on ollut paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia, ei johtokuntien ulkopuolisia jäseniä.

Olen oppinut viimeisten vuosien aikana paljon sekä Espoonlahden Demarien johtokunnassa että Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksessa. Kiitos kaikille mukana olleille. Nyt on kuitenkin aika antaa vuoro uusille toimijoille.

Tarkoitukseni on kuitenkin jatkaa aktiivista toimintaani Espoon Demarien joukoissa ja katsoa mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan.

Lähiajan suunnitelmani on keskittyä Espoon Ympäristölautakunnan jäsenenä lautakunnan toimialaan kuuluviin asioihin. Näistä yhtenä erittäin merkittävänä asiana näen ilmastonmuutoksen hillitsemisen Espoon tasolla.

Espoon kasvihuonepäästöjen kehitys vuoteen 2017 ja Espoosta hiilineutraali kaupunki 2030

Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.

Tarkastellaan jälleen ensin kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”

Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2017 noin 8 %. Vuoden 2017 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä 1.142.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2016 verrattuna kokonaispäästöt laskivat 5 %. Viimeisten vuosien aikana suunta on ollut oikea, mutta muutos ei ole riittävän nopeaa.

Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2017 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 279.044 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 100.000 asukasta.

Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on yli 90 %.

Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2017 noin 33 %. Vuoteen 2016 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 7 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea ja jopa kiihtyvä, mutta ei vieläkään läheskään riittävä vuoden 2030 haastavaan tavoitteeseen nähden.

Positiivisena asiana voisi todeta, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla. Espoo ei pysty itse vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on myös kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattaa sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä kasvoi 157:llä vuodesta 2016 vuoteen 2017 ollen nyt kaikkiaan 3.430 kpl. 



Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %.

Liikenteen päästöt laskivat vähän vuodesta 2016. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2017 yhteensä 343 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vähennysta edelliseen vuoteen oli 3 %, sen sijaan vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 19 % suuremmat.

Liikenteen päästöistä suurin osa tulee henkilöautoliikenteestä. Toivottavasti vuoden 2018 aikana liikenteen päästötkin lähtevät reippaampaan laskuun metron liikennöityä koko vuoden ajan.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. 
Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan myös hallituksen toimia tämän suuntauksen tukemiseen. 

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavastiparemmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön lisää uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.

Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.

Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa pitäisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti nopeammalla aikataululla.

Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

Espoon Ympäristölautakunnan kevätkausi 2018

Kevätkauden aikana käsittelimme jokaisessa kokouksessa erilaisia ympäristölupiin liittyviä asioita ja annoimme lausuntoja mm. Uudenmaan ELY-keskukselle ja aluehallintovirastolle. Sen lisäksi aiheina oli erilaisia raportteja vuonna 2017 toteutetuista asioista, kuten esim. valvontaohjelman toteutuminen, nitraattiasetuksen valvonta, vesiensuojelun toimenpideohjelman toteutuminen, Espoon vesistötutkimus, Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta, Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta, Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa vuosina 2012-2017. Näiden lisäksi käsittelimme seuraavia laajempia asioita:

Tammikuun kokous:

-     Ympäristölautakunnan vuoden 2018 käyttösuunnitelman hyväksyminen ja toimintasuunnitelman tarkistaminen. Käytännössä tämä pohjautuu vuoden 2018 hyväksyttyyn talousarvioon eikä sitä lautakuntakäsittelyssä muutettu.

Helmikuun kokous:

-     Käsittelyssä oli valtuustokysymys: mikromuovit – ekologinen ja terveydellinen vaaratekijä. Asiasta käytiin pitkä keskustelu siitä mitä Espoossa voitaisiin tehdä mikromuovien vähentämisen eteen. Kunnallisella tasolla tapoja ovat mm. materiaalivalinnat, puhtaanapito, jätehuolto ja joukkoliikenteen kehittäminen. Espoon omassa toiminnassa muovin käyttöä on rajoitettu, ja muovia käytetään vain sellaisessa tarkoituksenmukaisessa toiminnassa, missä se on välttämätöntä. Kaupungin työvaatteissa on siirrytty mahdollisuuksien mukaan muihin kuin Goretex- tai fleecevaatteisiin, joiden tiedetään olevan merkittäviä mikromuovien lähteitä. Samoin kunnossapitotyössä muovinkäyttöä on pyritty vähentämään mm. harventamalla roskapussien vaihtoväliä ja pakkausmateriaalien valinnalla.

Talousvesien osalta HSY antoi tammikuussa oman lausuntonsa, jossa todetaan, ettei mikromuoveja määritetä talousvedestä koska nykyisten riskinarvioiden perusteella raja-arvojen ylittävää terveysvaaraa ei ole tunnistettu.
 

-     Käsittelimme lisäksi kaupungin lausunnon Suomen merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta Suomen meriympäristöntila 2018

Maaliskuun kokous:

-     Käsittelyssä oli valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi. Pitkäjärven ongelmana ovat olleet rehevöityminen ja siitä seuraavat happikadot ja leväkukinnat. Järven tilaan vaikuttavat maatalous, hulevedet, sekä haja-asutusalueen jätevedet. Pitkäjärvelle on tehty useita kunnostussuunnitelmia vuodesta 1971 lähtien. Järveä on hapetettu ja ilmastettu talvisin jo 1975-1987. Talvihapetusta on jatkettu vuodesta 1997 alkaen ja 1999 alkaen hapetettu tehostetusti myös kesäisin. Hapetuksen lisäksi Pitkäjärvellä on toteutettu kunnostustoimenpiteenä hoitokalastusta säännöllisesti vuodesta 1997 alkaen.

Nämä vuosikymmenten aikana tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet Pitkäjärven tilan stabiilina, mutta merkittävää paranemista ei ole tapahtunut. Tänä vuonna ympäristökeskus tulee laatimaan Pitkäjärvelle uuden kunnostussuunnitelman vuosille 2018-2027, jossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen.

Huhtikuun kokous:

-     Luonnonsuojelualueen perustaminen Monikonpuron arvokkaalle virtavesikohteelle.  Espoon kaupunki esittää Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle 4,7 ha kokoisen luonnonsuojelualueen perustamista Espoon kaupungin omistuksessa olevaan Monikonpuron arvokkaaseen purolaaksoon.

Suojeluperusteet: Lehtometsät ja savimaiden latvapurot kuuluvat valtakunnallisesti uhanalaisiin luontotyyppeihin ja ylläpitävät monipuolista lajistoa. Monikonpuro, joka kulkee alajuoksullaan hyvinkin urbaanissa ympäristössä ja osin putkitettuna, on tällä alueella vielä varsin kaunis ja luonnontilainen.

Purouoma mutkittelee alueella paikoin hyvin voimakkaasti. Uomassa on paikoin runsaasti puuainesta, joka aiheuttaa mm. syviä virtauksen muodostamia kuoppia monipuolistaen puron tarjoamia elinympäristöjä. Vesisammalia kasvaa runsaana erityisesti koskipaikkojen kivissä ja puro tulvii osin alueella luontaisesti. Monikonpuro virtaa arvokkaan Lintuvaara-Monikon kallioalueen välitse ja paikoin purolaakso on jyrkkäpiirteinen.

Alueen kasvillisuus on monikerroksista kuusivaltaista, lehtomaista sekametsää sekä rehevää lehtoa. Paikoin puusto on myös lehtipuuvaltaista, harmaaleppien, haapojen, koivujen ja raitojen muodostamaa varhaisemman kehitysvaiheen lehtoa, sekä mm. entisen sähkölinjan alueella tiheää pensaikkoa, joka kehittyy vähitellen ympäröivän vanhan metsän kaltaiseksi. Lahopuuta ja erilaisia kääpiä esiintyy monin paikoin hyvin runsaasti, ja alueella on myös useita kolopuita ja vanhoja lehtipuita.

Alueen lajistoon kuuluvat uhanalaiset meritaimen ja liito-orava, sekä mm. metsäkauris, vaahtera, lehtopalsami, mustakonnanmarja ja kevätlinnunherne. Koskikara on alueella säännöllinen talvehtijavieras. Monikonpurolaakso on lisäksi arvokas ekologinen yhteys, jota voivat käyttää niin kudulle vaeltava meritaimen kuin muutkin vesieliöt sekä maalla kulkevat hirvieläimet ja latvustoissa liikkuva liito-oravakin.

Toukokuun kokous:

-     Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022. Toimintasuunnitelma on valmistunut yhteistyönä kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen, rakennusvalvonnan sekä ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Suunnitelma on laadittu syksyllä 2017 valmistuneen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien meluselvityksen pohjalta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällä valtuustokaudella Ympäristölautakunnassa jouduttiin äänestämään jostain asiasta.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan esitettiin lisättäväksi kohta: ”Matalampien ajonopeuksien edistämismahdollisuuksien selvittäminen. Selvitetään mahdollisuudet alentaa ajonopeuksia ja alentamisen mahdolliset vaikutukset liikenteen aiheuttamaan melutasoon. Ajonopeuksilla on vaikutusta liikenneturvallisuuteen, melutasoon sekä ilmanlaatuun. Alemmat nopeudet johtavat tasaisempaan ajotapaan, mikä vähentää mm. kiihdytyksistä ja jarrutuksista aiheutuvaa melua.” Olin esitystä vastaan koska mielestäni samoihin vaikutuksiin päästäisiin jo nykyisten rajoitusten noudattamisella. Mahdollisten uusien rajoitusten aikaansaaminen ei lopulta tuo haluttuja vaikutuksia. Äänestyksen jälkeen esitys hylättiin eikä sitä lisätty suunnitelmaan.

        Espoon meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet ovat: 

• Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden kasvattaminen
• Asuinalueiden melunkestävyyden parantaminen
• Vähämeluisemman teknologian käyttöönoton edistäminen
• Sähköiseen joukkoliikenteeseen pyrkiminen
• Siirtyminen kohti älykästä liikenteenohjausta
• Meluntorjuntatyön tietojen ylläpito ja viestintä

Viisivuotiskaudella 2018-2022 Espoo pyrkii toteuttamaan seuraavat meluntorjunnan toimenpiteet:

1) Meluesteiden rakentaminen seuraaviin kohteisiin, jotka ovat pääasiassa valtion  maanteitä:

•       Espoonväylän pohjoispää
•       Turunväylä (vt1) välillä Tuomarila-Nihtisilta
•       Kauklahdenväylä Hansatien kohdalla
•       Kauklahdenväylä Tillinmäen kohdalla
•       Kehä I Laajalahden kohdalla
•       Kehä I Keilaniemi
•       Kaitaantie
•       Kehä III Espoonkartanon kohdalla

2) Edistetään hiljaisuuden säilymistä alueilla, jotka kaupunkilaiset kokivat hiljaisiksi Espoon hiljaisten alueiden selvityksessä vuonna 2016
3) Sähköbussiliikenteen edistäminen
4) Raideliikennehankkeiden edistäminen Espoossa aloittamalla Raide-Jokerin ja Länsimetron jatkeen toteuttaminen
5) Edistetään hiljaisia liikkumismuotoja hankkimalla kaupunkipyöräjärjestelmä metron vyöhykkeelle ja Leppävaaraan
6) Parannetaan sähköautojen latausverkkoa
7) Viestitään kaupungin meluntorjuntatoimista, melulähteistä sekä omatoimisesta meluntorjunnasta
8) Parannetaan kaupunkilaisten tietämystä meluasioista
9) Asiantuntijoiden kouluttaminen

Toimenpiteiden toteutuessa melulle altistuvien määrä vähenee siitä huolimatta, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä joudutaan rakentamaan myös melun kannalta epäedullisille alueille. Toimenpiteet mahdollistavat myös vähemmän melua tuottavien kaupunkipyörien, sähkökäyttöisten henkilöautojen ja bussien käytön sekä lisäävät raideliikenteen osuutta joukkoliikenteessä.

Kesäkuun kokous:

-     Saimme tiedoksi Ympäristölautakunnan talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille 2019-2021. Tähän liittyen lautakunta käy keskustelun keskeisimmistä toimintaympäristön ilmiöistä ja muutosten vaikutuksista ympäristökeskuksen toimintaan vuosina 2019 - 2021. Espoo-tarina sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman mukaiset linjaukset ja hyötytavoitteet ohjaavat kehysvalmistelua. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että valtuuston asettamat TATU-tavoitteet saavutetaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Vuoden 2019 kehyksen ja talousarvion valmistelussa käytetään PATU-palvelutuotteiden suoritemääriä ja -kustannuksia koskevia tietoja. Käytännössä liikkumavara on lähes olematon. Viime syksynä saimme kuitenkin uuden limnologin viran lisättyä talousarvioon, joten täysin lukkoon lyöty tilanne ei tässä vaiheessa ole.

 

Tästä on hyvä jatkaa elokuussa.

Espoon Ympäristölautakunnan lautakuntasopimus

 Vuoden 2018 alku on ollut kiireistä aikaa ja siitä syystä blogin kirjoittaminenkin on jäänyt.

Ympäristölautakunnassa saimme aikaiseksi lautakuntasopimuksen ajalle 2018-2021. Mietimme koko lautakunnan voimin yhden lauantaipäivän ajan ympäristöasioita ja sitä mitkä olisivat tärkeimmät sopimukseen nostettavat asiat. Sopimus syntyi hyvähenkisen yhteistyön tuloksena ja tukeutuu viime syksynä päivitettyyn Espoo-tarinaan. Lautakuntasopimuksen pääkohdat tehtävineen ovat:

1)      Luonnonsuojelu

·         Päivitetään luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma

·         Laaditaan luonnonsuojelusuunnitelma

·         Turvataan lähimetsät, niityt, viheryhteydet ja ekosysteemipalvelut sekä välitetään tietoa näiden merkityksestä

2)      Vesiensuojelu

·         Toteutetaan vesiensuojelun toimenpideohjelma

·         Päivitetään vesiensuojelun toimenpideohjelma

·         Edistetään hulevesien hallintaa yhteistyössä muun muassa teknisen toimen kanssa

·         Päivitetään Itämerihaaste

3)      Ilmastotyö

·         Ilmasto-ohjelman seuranta ja jalkauttaminen kaupunkiorganisaatiossa

·         Tiedon tuottaminen hiilineutraali Espoo 2030-työn taustalle ilmastotoiminen nykytilasta ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimista

·         Laaditaan linjaukset Espoon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

·         Laaditaan ajantasainen selvitys Espoon hiilinieluista

4)      Ympäristövastuullisuuden edistäminen ja muut asiat

·         Laaditaan meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018-2022

Aika paljon on ollut uutta opittavaa Ympäristölautakunnan tehtävistä, mutta mielenkiintoisia asioita siellä pääsee käsittelemään. Edellisessä kokouksessamme käsittelimme mm. uuden luonnonsuojelualueen perustamista Monikonpuron purolaaksoon. Alue sijaitsee Leppävaaran pohjoispuolella.