Soukan kirjasto on säilytettävä

Uudistettavaan Lippulaivaan on tulossa nykyisten suunnitelmien mukaan mm. Espoonlahden uusi aluekirjasto ja kulttuuriareena. Näen tässä yhteydessä vaaran, että nykyisiä pieniä kirjastoja lakkautetaan säästösyistä. Lakkautusuhan alla tulevat nähdäkseni olemaan ainakin Soukan, Nöykkiön ja Kivenlahden kirjastot. Isot aluekirjastot ovat palveluiltaan monipuolisia tarjoten paljon muutakin kuin lehtiä ja kirjoja. Esimerkiksi Ison Omenan kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä mm. 3D-tulostin, lämpöprässi, ompelukone, saumuri ja vinyylileikkuri ja sieltä saa lainata mm. energiakulutusmittareita ja kannettavia tietokoneita. Näitä palvelujakin varmasti tarvitaan, mutta tarvitaan myös pieniä alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kirjastoja.


Onko kokonaan unohdettu kirjaston alkuperäinen tarkoitus eli tarjota asiakkaille mahdollisuus lukea lehtiä tai kirjoja rauhallisessa ympäristössä tai mahdollisuus lainata kirjoja kotiin viihtyen niiden parissa. Kirjaston avulla moni myös sivistää itseään. Tätä perustarkoitusta varten myös Soukan kirjaston on olemassa. Se on monelle olohuoneen jatke eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Eivät kaikki jaksa tai halua lähteä Lippulaivaan tai Isoon Omenaan kirjastoon.


Toivottavasti Soukasta löytyy vahva kannatus oman kirjaston säilymisen puolesta viimeistään siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen tulee kaupungin päättäjien listoille. Tämä ei ole puoluepoliittinen asia vaan kaupunginosan yhteinen asia, joka kannattaa ottaa esille jo nyt kun valitaan päättäjät seuraavalle valtuustokaudelle.

Panostetaan merellisen Espoon kehittämiseen

Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupungin viimevuotiset päätökset ovat osittain romuttamassa tätä. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan luopumassa ja uusi paikka on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tie on jo nyt ruuhkainen ja kapea. Tehty päätös pitäisi ottaa vielä uusintakäsittelyyn ja hakea veneiden talvisäilytystä varten tilat lähempää merta, tämän luulisi olevan mahdollista. Nyt tuntuu ajoittain siltä, että kaupunki ei halua veneilijöitä rannoilleen. Haluaisin ajaa veneilyharrastuksen säilymistä ja kehittämistä Espoossa.

Kaupungin pitäisi myös mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen eikä poukkoilla päätöksissään. Hyvä esimerkki tästä poukkoilusta on satama-alueiden liikennesääntöjen jatkuva muuttaminen viime vuoden aikana. Satamapalvelujen kehittämistä pitäisi suunnitella yhdessä halukkaiden yrittäjien kanssa ja tehdä pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu. Espooseen olisi tarpeellista saada myös lisää veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta näihin ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska läheskään kaikissa Espoon satamissa ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.

Näytetään esimerkkiä Espoossa ja säästetään luontoa

On helppoja tapoja vähentää ilmansaasteita ja säästää luontoa. Espoon kaupunki voisi hankkia jatkossa sähkö- ja hybridiautoja ja vähentää ilmansaasteita. Nämä on suunniteltu erityisesti lyhyiden matkojen ajamiseen ja sitähän kaupungin työntekijät pääosin tekevät. Hybridiautot toimisivat hyvin esimerkiksi kotihoidon henkilöiden käyttöön. HSL on jo näyttänyt hyvää esimerkkiä hankkimalla sähköbusseja.

Espoossa voitaisiin panostaa enemmän uusiin energialähteisiin, kuten esimerkiksi geotermiseen energiaan, maalämpöön ja aurinkovoimaan. Mielestäni olisi toivottavaa, että pääsisimme nykyisistä saastuttavista hiilivoimaloista eroon ja pystyisimme korvaamaan energiatarpeen muilla vähemmän saastuttavilla energiamuodoilla. Hienoa edelläkävijyyttä edustaa Espoon Otaniemessä parhaillaan rakenteilla oleva Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva kaupallinen lämpölaitos. Geoterminen energia ei tuota lainkaan ilmakehään päästöjä, joten tähän kannattaa mielestäni panostaa jatkossa entistä enemmän.

Maalämpöjärjestelmiin liittyvien lämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan kaupungin myöntämä toimenpidelupa. Lupakäsittely pitää saada sujuvaksi, jotta maalämmön käyttöönottoa Espoossa voidaan tehostaa. Maalämpöjärjestelmällä voidaan korvata vanhemmat, saastuttavammat lämmitysratkaisut ja sitä voidaan hyödyntää niin omakotitaloissa kuin kerrostaloissakin. Hyvänä esimerkkinä maalämmön hyödyntämisestä on Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo, jota on lämmitetty maalämmöllä kesästä 2014 asti ja jossa säästöt lämmityskustannuksista ovat olleet huomattavia.

Kolmas uusiutuva energialähde, aurinkovoima, on nykyisin erittäin käyttökelpoinen energiaratkaisun osa etenkin omakoti- ja rivitaloissa, mutta myös kerrostaloissa, aurinkopaneelien hintojen merkittävästi laskettua ja akkujen tehon noustua. On hienoa, että pääkaupunkiseudulla on vapautettu aurinkopaneelien asennus lupabyrokratiasta, toisin kuin monilla pienillä paikkakunnilla.