Kirjoittelen jatkossa ajatuksistani ja kuulumisistani ajankohtaisiin asioihin liittyen.
maanantai 27. maaliskuuta 2017
Soukan kirjasto on säilytettävä
Uudistettavaan Lippulaivaan on tulossa nykyisten suunnitelmien mukaan mm. Espoonlahden uusi aluekirjasto ja kulttuuriareena. Näen tässä yhteydessä vaaran, että nykyisiä pieniä kirjastoja lakkautetaan säästösyistä. Lakkautusuhan alla tulevat nähdäkseni olemaan ainakin Soukan, Nöykkiön ja Kivenlahden kirjastot. Isot aluekirjastot ovat palveluiltaan monipuolisia tarjoten paljon muutakin kuin lehtiä ja kirjoja. Esimerkiksi Ison Omenan kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä mm. 3D-tulostin, lämpöprässi, ompelukone, saumuri ja vinyylileikkuri ja sieltä saa lainata mm. energiakulutusmittareita ja kannettavia tietokoneita. Näitä palvelujakin varmasti tarvitaan, mutta tarvitaan myös pieniä alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kirjastoja.
Onko kokonaan unohdettu kirjaston alkuperäinen tarkoitus eli tarjota asiakkaille mahdollisuus lukea lehtiä tai kirjoja rauhallisessa ympäristössä tai mahdollisuus lainata kirjoja kotiin viihtyen niiden parissa. Kirjaston avulla moni myös sivistää itseään. Tätä perustarkoitusta varten myös Soukan kirjaston on olemassa. Se on monelle olohuoneen jatke eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Eivät kaikki jaksa tai halua lähteä Lippulaivaan tai Isoon Omenaan kirjastoon.
Toivottavasti Soukasta löytyy vahva kannatus oman kirjaston säilymisen puolesta viimeistään siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen tulee kaupungin päättäjien listoille. Tämä ei ole puoluepoliittinen asia vaan kaupunginosan yhteinen asia, joka kannattaa ottaa esille jo nyt kun valitaan päättäjät seuraavalle valtuustokaudelle.
sunnuntai 26. maaliskuuta 2017
Panostetaan merellisen Espoon kehittämiseen
Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupungin viimevuotiset päätökset ovat osittain romuttamassa tätä. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan luopumassa ja uusi paikka on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tie on jo nyt ruuhkainen ja kapea. Tehty päätös pitäisi ottaa vielä uusintakäsittelyyn ja hakea veneiden talvisäilytystä varten tilat lähempää merta, tämän luulisi olevan mahdollista. Nyt tuntuu ajoittain siltä, että kaupunki ei halua veneilijöitä rannoilleen. Haluaisin ajaa veneilyharrastuksen säilymistä ja kehittämistä Espoossa.
Kaupungin pitäisi myös mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen eikä poukkoilla päätöksissään. Hyvä esimerkki tästä poukkoilusta on satama-alueiden liikennesääntöjen jatkuva muuttaminen viime vuoden aikana. Satamapalvelujen kehittämistä pitäisi suunnitella yhdessä halukkaiden yrittäjien kanssa ja tehdä pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu. Espooseen olisi tarpeellista saada myös lisää veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta näihin ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska läheskään kaikissa Espoon satamissa ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.
perjantai 17. maaliskuuta 2017
Näytetään esimerkkiä Espoossa ja säästetään luontoa
On
helppoja tapoja vähentää ilmansaasteita ja säästää luontoa.
Espoon kaupunki voisi hankkia jatkossa sähkö- ja hybridiautoja ja
vähentää ilmansaasteita. Nämä on suunniteltu erityisesti
lyhyiden matkojen ajamiseen ja sitähän kaupungin työntekijät
pääosin tekevät. Hybridiautot toimisivat hyvin esimerkiksi
kotihoidon henkilöiden käyttöön. HSL on jo näyttänyt hyvää
esimerkkiä hankkimalla sähköbusseja.
Espoossa
voitaisiin panostaa enemmän uusiin energialähteisiin, kuten
esimerkiksi geotermiseen energiaan, maalämpöön ja aurinkovoimaan.
Mielestäni olisi toivottavaa, että pääsisimme nykyisistä
saastuttavista hiilivoimaloista eroon ja pystyisimme korvaamaan
energiatarpeen muilla vähemmän saastuttavilla energiamuodoilla.
Hienoa edelläkävijyyttä edustaa Espoon Otaniemessä parhaillaan
rakenteilla oleva Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla
toimiva kaupallinen lämpölaitos. Geoterminen energia ei tuota
lainkaan ilmakehään päästöjä, joten tähän kannattaa
mielestäni panostaa jatkossa entistä enemmän.
Maalämpöjärjestelmiin
liittyvien lämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan kaupungin myöntämä
toimenpidelupa. Lupakäsittely pitää saada sujuvaksi, jotta
maalämmön käyttöönottoa Espoossa voidaan tehostaa.
Maalämpöjärjestelmällä voidaan korvata vanhemmat,
saastuttavammat lämmitysratkaisut ja sitä voidaan hyödyntää niin
omakotitaloissa kuin kerrostaloissakin. Hyvänä esimerkkinä
maalämmön hyödyntämisestä on Laajalahden luonnonsuojelualueen
laidalla sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo, jota on lämmitetty
maalämmöllä kesästä 2014 asti ja jossa säästöt
lämmityskustannuksista ovat olleet huomattavia.
Kolmas
uusiutuva energialähde, aurinkovoima, on nykyisin erittäin
käyttökelpoinen energiaratkaisun osa etenkin omakoti- ja
rivitaloissa, mutta myös kerrostaloissa, aurinkopaneelien hintojen
merkittävästi laskettua ja akkujen tehon noustua. On hienoa, että
pääkaupunkiseudulla on vapautettu aurinkopaneelien asennus
lupabyrokratiasta, toisin kuin monilla pienillä paikkakunnilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)