maanantai 16. elokuuta 2021

Uusi luottamustehtävä

Espoon sos.dem. kunnallisjärjestön edustajisto kokoontui 14.8.2021 päättämään etäkokouksessaan seuraavan nelivuotiskauden luottamustoimista. Lopulliset päätökset tekee 30.8. kokoontuva Espoon kaupunginvaltuusto. 

Minut on valittu Espoon Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäseneksi. Saan näin jatkaa viimeisten neljän vuoden aikana Ympäristölautakunnassa tekemääni työtä paremman Espoon puolesta.

Olen erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta ja teen jatkossakin parhaani. Samalla kiitän vielä kertaalleen kaikkia minua kuntavaaleissa äänestäneitä.

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Arin vaaliteesi nro 1

Järjestetään lapsille ja nuorille turvalliset ja terveelliset päiväkodit ja koulut:

- Pidetään päiväkodit ja koulut kunnossa

- Palkataan riittävästi henkilökuntaa

Espoo on sitoutunut investoimaan merkittävästi päiväkotien ja koulujen kunnostamiseen ja uusimiseen. Sisäilmaongelmat ovat monessa päiväkodissa ja koulussa kuitenkin edelleen liian yleisiä ja investointeja tilanteen korjaamiseen tulee kiirehtiä. Kulunut pandemiavuosi on kuitenkin osaltaan vähentänyt lasten ja henkilökunnan altistumista sisäilmaongelmiin etäopiskelujen myötä.

Investointeihin on erilaisia malleja, nythän pääosin rakennetaan omia tiloja, mutta suosittelisin enemmän erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen hyödyntämistä. Suomesta löytyy toimittajia, jotka suunnittelevat tarpeiden mukaisia rakennuksia ja sen jälkeen rakentavat ja vuokraavat ne kunnan käyttöön ennalta sovituksi ajaksi. Näin voidaan jakaa kustannuksia tasaisemmin tuleville vuosille. Tämä mahdollistaa myös sen, että kun jollakin alueella tarve vähenee ja toisaalla lisääntyy, niin näitä rakennuksia voidaan siirtää tarpeen mukaan uusiin paikkoihin. Tämä olisi joustava ja nopea tapa uusien päiväkotien ja koulujen tarpeiden tyydyttämiseen.

Lapsille pitäisi taata turvallinen ympäristö. Päiväkodeissa ja kouluissa joudutaan liian usein tilanteisiin, jossa henkilökunnan poissaolojen (sairasloma tms.) vuoksi ryhmäkoot kasvavat hallitsemattoman suuriksi. Etenkin pienemmät lapset tuntevat epävarmuutta ja turvattomuutta silloin kun oma tuttu hoitaja puuttuu ja tilalla on täysin uusi ja outo henkilö. Tähän voisi varautua sillä, että pidetään jo alun perin ryhmäkoot pienempinä eli palkataan lisää henkilökuntaa. Näin yksittäisen sairastapauksen vuoksi ryhmäkoot eivät kuitenkaan suurene liikaa ja paikalla olisivat edelleen tutut aikuiset lasten tukena.

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Arin vaaliteesi nro 2

Huolehditaan vanhuksista heitä kunnioittaen:

- Tarjotaan laadukkaita hoitopalveluja kotona asuville vanhuksille

- Rakennetaan palveluasuntoja vanhuksille, jotka eivät enää pysty asumaan kotona

 

Akuuteinta on saada rokotettua kaikki ikäihmiset koronan varalta mahdollisimman pikaisesti. Monet vanhukset ovat kärsineet koronapandemiasta ja siihen liittyvästä yksinäisyydestä erityisen paljon, kun eivät ole päässeet tapaamaan lapsiaan ja lapsenlapsiaan yli vuoteen.

Kotihoito tukee omassa kodissa asumista neuvonnan, ohjauksen, hoidon sekä kuntoutuksen avulla. Kotihoidosta tarjotaan tukea silloin kun omat voimavarat eivät kaikkiin arjen asioihin enää riitä. Kotihoito on laaja käsite, johon kuuluvat kotikuntoutus, kotipalvelut, kotisairaanhoito ja muut kotiin tuotavat palvelut, kuten esimerkiksi ateria- ja kuljetuspalvelut.

Kotihoitoa on saatavissa tarpeen mukaan joko tilapäisesti tai säännöllisesti.

Kotihoitoon voidaan rinnastaa omaishoito, johon on saatavissa määrättyjen kriteerien täyttyessä tukea. Täytyy muistaa, että myös omaishoitajille on tarjottava tukipalveluja. He tekevät raskasta ja tärkeää työtä omaistensa eteen hyvinkin pienellä korvauksella.

Niille ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää kotona edes kotihoidon tai omaishoidon avustuksella tulee tarjota palveluasunto. Palveluasuntojen tarve kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä ja niitä täytyy rakentaa myös kaupungin toimesta, ei voi jättäytyä liikaa yksityisten palveluntarjoajien varaan. Jos henkilö tarvitsee paljon huolenpitoa ja hoivaa on mahdollista hakea tehostettuun palveluasumiseen. Näissä yksiköissä on terveydenhuollon ammattilaiset paikalla ympäri vuorokauden. Tehostettua palveluasemista on tarjolla sekä kaupungin omissa että yksityisten palveluntuottajien hoivakodeissa.

Lopuksi on pidettävä huolta, että Espoossa vanhuspalvelulain mukainen hoitajamitoitus toteutuu. On kyse sitten kaupungin tai yksityisen palveluntarjoajan asunnoista.

 


torstai 1. huhtikuuta 2021

Arin vaaliteesi 3

Tuetaan paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä:

- Huomioidaan kaupungin hankinnoissa paremmin paikallisuus

- Mahdollistetaan myös pienemmille yrityksille osallistuminen julkisiin tarjouspyyntöihin

 

Espoossa on merkittävä määrä yrityksiä ja suurin osa niistä on pienyrityksiä, joille etenkin viimeinen vuosi on ollut todella haastavaa aikaa koronapandemian johdosta. Nyt jos koskaan Espoon kaupungin pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon paikalliset yritykset, kun tehdään hankintoja. Tämä lähtee tarjouspyynnöistä lähtien, ne pitäisi rakentaa sen kokoisiksi, että pienemmätkin yritykset pystyvät tekemään tarjouksia. Sen lisäksi hankintapäätösten kriteeristössä pitäisi painottaa aiempaa enemmän paikallisuutta eikä pelkkää hintaa. Vaikka paikallisen yrityksen tarjoama hinta olisikin kaupungille kalliimpi, niin kokonaistaloudellisesti koko Espoon kannalta paikalliselta ostaminen tulisi monesti edullisemmaksi. Kun hankinnat tehdään läheltä, niin se vaikuttaa osaltaan myös Espoon hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen. Ostetaan siis jatkossa lähiruokaa ja muutenkin paikallisilta yrityksiltä aina kun se on mahdollista.

Espoo on kohtuullisen hyvin tukemassa paikallisia yrittäjiä yrityksen perustamisneuvonnasta alkaen. Business Espoo tarjoaa monipuolisesti neuvontapalveluja yrittäjille ja sen lisäksi palveluja on saatavissa mm. YritysEspoo -palvelun kautta. Kaupungin pitäisi neuvontapalvelujen lisäksi kuitenkin tukea paikallisia yrityksiä entistä enemmän myös omia hankintoja tehdessä.

 

 

 

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Arin vaaliteesi 4

Rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja:

- Opiskelija-asunnoille jatkuvasti iso tarve, vuokra-asuntojen kysyntään pystyttävä vastaamaan

- Kaavoitetaan Espoon Asunnoille riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon


Opiskelija-asuntojen tarve on ollut viimeisen vuoden aikana tavanomaista pienempää vallitsevan pandemian vuoksi. Jatkossa kuitenkin tarve tulee taas kasvamaan, kun korkeakoulujen opiskelijamääriä jatkuvasti lisätään. Tähän tarpeeseen Espoon kaupungin täytyy pystyä vastaamaan lisäämällä asuntotuotantoa omistamansa Espoon Asuntojen toimesta. Asuntotuotantoa pitäisi kokonaisuudessaan nostaa merkittävästi painopisteenä opiskelija-asunnot korkeakoulujen kampusalueiden lähistöllä.

Espoon väkiluku kasvaa usealla tuhannella asukkaalla vuosittain, kohta ylitetään 300.000 asukkaan rajapyykki. Tästä johtuen vuokra-asuntotarve on Espoossa iso eikä kaikilla ole varaa omistusasuntoon. Tähän tarpeeseen kaupunki voisi osaltaan vastata. Ellei lähdetä itse rakentamaan, niin kaavoitetaan vuokra-asuntomarkkinoita varten uusia tontteja. Näistä saadaan kaupungille tuottoja mm. tonttien myynnin kautta.

Espoon Asunnot on kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, joka hallinnoi kaupungin omistamia vuokra-asuntoja. Asunnot ovat pääosin valtion tukemia vuokra-asuntoja. Valtion tukemiin asuntoihin asukkaat valitaan asunnon tarpeen, varallisuuden ja/ tai tulojen perusteella. Espoon Asuntojen tavoitteena on aloittaa keskimäärin 400 uutta asuntoa/vuosi.

Vuoden 2020 ennakkotilinpäätöksen mukaan viime vuonna tehtiin investointipäätökset 364 asunnosta, aloitettiin 480 asunnon rakentaminen ja valmistui yhteensä 374 asuntoa. Eli vaikka aloitettiinkin isomman määrän rakentaminen mitä tavoitteeksi on asetettu, niin asuntoja valmistui kuitenkin vähemmän. Tavoitteeksi pitäisikin mielestäni ottaa uusien asuntojen valmistumismäärä, ei aloittamismäärä. Suurena pullonkaulana rakentamisen lisäämiseksi on ollut Espoon Asunnoille suunnattujen tonttimaiden kaavoituksessa. Tähän täytyy pikaisesti puuttua ja nopeuttaa kaavoittamista.

Vuokra-asuntojen rakentaminen ei saa enää tulevaisuudessa hidastua kaupungin toimista johtuen vaan päinvastoin kaupungin tulee kiihdyttää sitä omilla toimillaan, joita on mm. kaavoitus.

 

 

 

 

perjantai 19. maaliskuuta 2021

Arin vaaliteesi 5

Kehitetään kaupunginosia tasapuolisesti:

- Huomioidaan eri kaupunginosien ainutlaatuisuus ja varmistetaan lähipalvelut

- Varmistetaan joukkoliikenneyhteyksien toimivuus

Espoo muodostuu useista kaupunkikeskuksista ja sen lisäksi väljemmin rakennetusta maaseutumaisesta luonnonmukaisesta alueesta. Nämä eri alueiden ominaispiirteet tulisi säilyttää eikä rakentaa kaikkia alueita täyteen. Käytännössä Kehä III:n ulkopuolinen alue on väljemmin rakennettua ja se unohdetaan liian usein, kun suunnitellaan Espoon kehittämistä. Pinta-alaltaan tuo alue on Kehä III:n sisäpuolista Espoota (manneralue) suurempi. Paikkoina löytyy sellaisia kuin esim. Kolmperä, Siikajärvi, Nuuksio, Velskola, Lahnus, Luukki ja Kalajärvi.

Nuuksion kansallispuiston kävijämäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana huomattavasti, etenkin viimeisen vuoden aikana, mutta parkkipaikkojen määrää ei ole saatu lisättyä. Nuuksioon suuntautuva joukkoliikenne pitäisi myös suunnitella paremmin, jotta yksityisautoilun määrää voitaisiin vähentää. Luukin ulkoilualue on myös hyvin suosittu, mutta alueen rakennuskanta on päästetty huonoon kuntoon. Eli Espoolla on hienot ulkoilualueet, mutta asukkaat eivät pysty niitä hyödyntämään niin paljon kuin olisi mahdollista.

Parhaillaan on menossa Espoon pohjois- ja keskiosien (Poke) yleiskaavan käsittely ja siinä piirretään pitkälle tulevaisuuteen alueen suunniteltu kehittäminen. Kaavasta on käyty laajasti keskustelua, mutta yksimielisyyttä ei vielä ole saavutettu.

Yhtenä isona pohdittavana asiana on pientalovaltaisten alueiden kaavoitus. Omasta mielestäni Kehä III:n ulkopuolisen Espoon alueella asuinrakentamisen tulisi painottua pientaloihin. Sen sijaan Kehä III:n sisäpuolisen alueen rakentamisessa painotettaisiin kerrostalorakentamista. Tällä hetkellä on käsittelyssä monia kaavasuunnitelmia, joiden pohjalta nykyisiä kaupunkikeskuksia tiivistetään rakentamalla uusia kerrostaloja nykyisten talojen väleihin, nykyisille parkkipaikoille jne. Erityisesti Länsimetron asemien lähistölle on suunniteltu huomattavaa lisärakentamista, useimmiten nykyisten asukkaiden mielipiteitä huomioimatta. Tässä rakentamismallissa ei kuitenkaan saisi unohtaa lähiluontoa, jonka tärkeys on huomattu ihmisten hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavana tekijänä.

Kaikilla Espoon alueilla tarvitaan jatkossakin lähipalveluja, kuten päiväkoteja, kouluja ja kirjastoja, terveydenhoitopalveluista puhumattakaan. Esimerkiksi koulujen osalta näyttäisi olevan vallalla ajatus, että panostetaan suurempiin yksiköihin ja pienet koulut suljettaisiin. Tässä mennään mielestäni täysin väärään suuntaan. Mitä pienempiä koulut/opetusyksiköt ovat sitä paremmin opettajat pystyvät opettamaan yksilöllisesti ja huomioimaan mahdolliset oppimishaasteet. Pienissä yksiköissä havaitaan myös helpommin ja varhaisemmassa vaiheessa mahdolliset syrjäytymisoireet ja niihin pystytään puuttumaan ajoissa. Lisäksi pienten koululaisten koulumatkat ja samalla koulupäivät pitenevät huomattavasti, jos lähikoulut suljetaan, tämä ei ole kenenkään etu. Kokonaisuutena näkisin, että pienet yksiköt ovat pidemmän päälle kokonaistaloudellisesti kannattavampia kuin suuret yksiköt. Näillä voidaan jatkossa säästää huomattavia summia, kun pystytään estämään lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Joukkoliikenneyhteyksien suunnittelussa on nyt lähdetty siitä, että pääosin kaikki liikenne ohjataan ns. syöttöliikenteenä metro- ja juna-asemille. Tämä hidastaa useilta alueilta kulkemista esimerkiksi Helsingin keskustaan ja yleensäkin työpaikoille. Harva haluaa käyttää 1-2 tuntia/suunta töissä käynnin yhteydessä. Ellei suoria yhteyksiä lisätä, niin henkilöautoliikenne tulee kasvamaan entisestään. Tällä on erityisen suuri merkitys Kehä III:n ulkopuolisen Espoon asukkaille, mutta myös monelle muulle alueelle.

perjantai 12. maaliskuuta 2021

Arin vaaliteesi 6

Luodaan työpaikkoja etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille:

- Tarvittaessa palkataan työntekijöitä määräaikaisesti ja maksetaan heille palkkaa mieluummin kuin maksetaan valtiolle sakkomaksuja hoitamattoman työllisyyden vuoksi

- Valvotaan nuorisotakuun toteutumista ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä

Huomio kiinnitettävä työttömyyden hoitoon

Espoon työttömyysaste vuoden 2020 lopussa oli 12,2 % ja työttömänä oli 17.796 henkilöä (näistä lomautettuna 3.772). Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1.752. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5.175 eli 29 % työttömistä.

Työllisyydenhoidon edistämiseksi Espoon kaupungin olisi vahvistettava yhteistyötä sisäisesti, valtion kanssa ja kaupungin alueella toimivien yritysten kanssa. Espoossa käynnistyy maaliskuussa työllisyyden kuntakokeilu eli Työllisyys Espoo. 18 000 espoolaista työnhakijaa siirtyy TE-toimistosta Espoon kaupungin asiakkaaksi 1.3.2021–30.6.2023. Toivottavasti tällä pystytään vähentämään työttömyyttä merkittävästi.

Tällä hetkellä Espoon kaupunki maksaa merkittäviä summia ns. sakkomaksuina (työmarkkinatuen kuntaosuuskustannuksina). Viime vuoden osalta Tarkastuslautakunta ennustaa Espoon sakkomaksujen nousevan jopa 24,8 miljoonaan euroon, mikä ylittää 6,8 miljoonalla eurolla talousarviossa arvioidut kustannukset. Näkisin paljon järkevämpänä palkata työtön kaupungille töihin tai maksaa palkkatukea paikalliselle yritykselle kuin maksaa miljoonia euroja sakkomaksuina.

Pidetään huolta nuorisosta

Nuorisotakuu tarkoittaa, että TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Palvelu parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja löytää työpaikka. Nuorisotakuu mm. edistää sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille, estää työttömyyden pitkittymistä ja estää syrjäytymistä. Toivottavasti Työllisyys Espoo -hanke auttaa osaltaan nuorison työllistymisessä.

On huomionarvoista, että nuoret voivat tällä hetkellä Espoossakin monin paikoin erittäin huonosti ja meillä on velvollisuus auttaa heitä. Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut merkittävästi ja niihin täytyy löytyä lisää kaupungin varoja. Tämä vaikuttaa osaltaan nuorten työllistymiskykyyn ja hyvinvointiin.


perjantai 5. maaliskuuta 2021

Arin vaaliteesi 7

 Säästetään luontoa:

- Hankitaan kaupungille sähkö- ja hybridiautoja sekä kaasukäyttöisiä autoja

- Edistetään hiilivoimaloista luopumista ja hyödynnetään uusina energialähteinä geotermistä energiaa, maalämpöä, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa

Espoolla on tavoitteena olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Tällä hetkellä suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja Espoossa on kaukolämpö, jonka osuus päästöistä on noin 40 % (vuoden 2019 tilasto). Kaukolämmöstä taas tuotetaan vähän yli puolet kivihiilellä. Toinen merkittävä päästöjen aiheuttaja on liikenne, jonka osuus on noin 30 % (vuoden 2019 tilasto). Näihin molempiin Espoo voi kaupunkinakin vaikuttaa merkittävästi.

Espoon pitäisi hankkia ensisijaisesti sähköautoja omiin tarpeisiinsa, toissijaisena vaihtoehtona pitäisi olla ladattavat hybridit. Myös kaasukäyttöisten autojen hankinta ja käyttö olisi mahdollista, Espoosta löytyy niitä varten riittävästi tankkauspisteitä. Tämä olisi omalta osaltaan auttamassa Espoota haastavaan hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemisessä. Lisäksi sillä olisi välitön vaikutus Espoon ilmanlaatuun sekä luonnon ja asukkaiden hyvinvointiin.

Espoon kaupungin pitäisi ottaa uudet energiamuodot huomioon omistamissaan rakennuksissa ja rakennuslupien käsittelyssä. Kaupunki voisi näyttää esimerkkiä asukkailleen ja siirtyä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä enemmän ja vähentää kivihiilellä tuotettavan kaukolämmön käyttöä rakennuksissaan.

Espoossa voitaisiin panostaa merkittävästi enemmän uusiin energialähteisiin, kuten esimerkiksi geotermiseen energiaan, maalämpöön ja aurinkovoimaan. Näiden lisäksi nyt on jo tutkittavana tuulivoimalan rakentaminen Ämmässuolle. Aaltovoiman hyödyntäminen on toistaiseksi ollut hyvin pienessä osassa, mutta siinäkin olisi potentiaalia tulevaisuuden energialähteeksi. Geotermisen energian hyödyntäminen on testivaiheessa Espoon Otaniemessä ja näkisin sen hyvinkin yhtenä pääasiallisena energiamuotona, kun mietitään kivihiilen korvaamista kaukolämmön tuottamisessa.

Maalämpöjärjestelmiin liittyvien lämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan kaupungin myöntämä toimenpidelupa. Lupakäsittely pitää saada sujuvaksi, jotta maalämmön käyttöönottoa Espoossa voidaan tehostaa. Maalämpöjärjestelmällä voidaan korvata vanhemmat, saastuttavammat lämmitysratkaisut ja sitä voidaan hyödyntää niin omakotitaloissa kuin kerrostaloissakin. Hyvänä esimerkkinä maalämmön hyödyntämisestä on Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo, jota on lämmitetty maalämmöllä kesästä 2014 asti ja jossa säästöt lämmityskustannuksista ovat olleet huomattavia.

Aurinkovoima on nykyisin erittäin käyttökelpoinen energiaratkaisun osa etenkin omakoti- ja rivitaloissa, mutta myös kerrostaloissa, aurinkopaneelien hintojen merkittävästi laskettua ja akkujen tehon noustua. On hienoa, että pääkaupunkiseudulla on vapautettu aurinkopaneelien asennusta lupabyrokratiasta, toisin kuin monilla pienillä paikkakunnilla.

Tehdään yhdessä Espoosta puhtaampi paikka asua!

perjantai 26. helmikuuta 2021

Arin vaaliteesi 8

Kehitetään Merellistä Espoota:

- Perustetaan vierasvenesatama Espooseen ja vierasvenepaikkoja nykyisiin satamiin, joissa on kahvila-/ravintolatoimintaa

- Osoitetaan talvisäilytystilat meren läheisyydestä, ei kuljetuksia Ämmässuolle

Merellinen Espoo, mitä se oikeasti tarkoittaa ja miltä se näyttäytyy veneilijän silmin? Espoossa ei ole yhtään vierasvenesatamaa mantereella, vaikka rantaviivaa on erittäin paljon. Kun veneilijä suuntaa pääkaupunkiseudulle, niin Espoo ohitetaan ja mennään suoraan Helsinkiin. Merellisen Espoon nimissä pitäisi vihdoinkin perustaa kunnollinen vierasvenesatama mantereelle. Yhtenä mahdollisena paikkana voisi olla Suomenojan satama-alue, joka ollaan muutenkin lähivuosina muokkaamassa uusiksi. Alueelle on tulossa merkittävä määrä uusia asuntoja ja toivottavasti myös palveluja. Vähän pääväyliltä sivussa oleva Otsolahti Tapiolan palvelujen läheisyydessä voisi myös olla hyvä paikka rakentaa kunnollinen vierasvenesatama.

Espooseen olisi tarpeellista saada lisää myös veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta suurimpaan osaan näistä ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska vierasvenepaikkoja ei ole. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun ja palvelujen kehittämisen. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.

Espoon pitäisi mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen ja suunnitella niitä yhdessä yrittäjien kanssa. Yhteisen suunnittelutyön lopputulokseksi pitäisi tulla pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu.

Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupunki on omilla päätöksillään ollut tehokkaasti romuttamassa tätä slogania. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan ainakin pääosin luopumassa ja uusi paikka veneille on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä sekä keväällä että syksyllä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tieosuus on jo muutenkin ruuhkainen ja kapea eikä tämän tyyppistä ylimääräistä liikenteen lisäämistä tuolle tieosuudelle pitäisi kaupungin taholta osoittaa. Veneiden talvisäilytystä varten olisi ehdottomasti löydettävä tilat lähempää merta. Nyt tuntuukin siltä, että Espoo ei halua veneilijöitä rannoilleen, ei espoolaisia eikä muitakaan.

Haluan olla osaltani mukana ajamassa veneilyharrastuksen säilymistä ja sen edelleen kehittämistä Espoossa.

 

perjantai 19. helmikuuta 2021

Arin vaaliteesi 9

 Edistetään joukkoliikenteen käyttöä:

- Palautetaan ikäihmisten kertalippualennus

- Muutetaan HSL:n B-lippuvyöhykkeen rajaa Espoon puolella

- Länsimetron jatkeen valmistumisen jälkeen turvataan linja-autoliikenteen kattavuus muutenkin kuin vain metron syöttöliikenteessä. Suoria linja-autoyhteyksiä Helsinkiin tarvitaan jatkossakin

HSL lopetti ikäihmisten kertalippualennuksen ja tarjoaa tilalle alennettua kausilippua. Tämä on herättänyt erittäin paljon närää ikäihmisissä ja monissa muissakin heidän puolestaan. Nyt henkilö, joka saa Kelalta kansan- tai takuueläkettä tai kuntoutustukea, voi ostaa 50 prosentin alennuksella myös kertalipun (tämä on hieno asia). Sen sijaan muut 70 vuotta täyttäneet eivät tätä kertalippualennusta enää saa. Ennen lippumuutosta heillä oli mahdollisuus ostaa kertalippu 45 %:n alennuksella ajalle 9-14.

Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla miten tämä lippumuutos on vaikuttanut ikäihmisten liikkumiseen ja HSL:n lipputuloihin. Mielestäni ikäihmisten kertalippualennus pitää palauttaa mahdollisimman pikaisesti. Suurin osa käyttää mielellään joukkoliikennettä, mutta ei ole valmis ostamaan kausilippua. Kertakustannus on monelle liian suuri. HSL:n mukaan 30 vuorokauden lippu tulee kertalippua edullisemmaksi jo silloin, jos teet enemmän kuin kuusi edestakaista matkaa kuukaudessa. Monet kuitenkin tarvitsevat lipun ehkä 2-4 kertaa kuukaudessa, jolloin kausilippu tuleekin jo selvästi kalliimmaksi.

Espoo on jaettu kahteen eri lippuvyöhykkeeseen, B ja C. Raja menee Matinkylän kohdalla. Olisin muuttamassa vyöhykerajaa siten, että koko Espoo olisi vyöhykkeen B piirissä. Ellei tämä onnistu, niin vyöhykerajan B pitäisi ulottua vähintäänkin Kehä III:n mukaisesti. Vyöhykerajoja ei ole tällä hetkellä toteutettu millään tavoin tasapuolisesti. Esimerkiksi vyöhyke B ulottuu Helsingissä huomattavasti pidemmälle itään kuin mitä se vastaavasti ulottuu Espoon puolella länteen. Vasta-argumenttina tulee varmasti olemaan, että jos B-vyöhykkeen rajaa siirretään, niin silloin Espoon pitää maksaa huomattavasti enemmän subventiota. Näkisin yhtenä vaihtoehtona sen, että kahden vyöhykkeen (A+B) lipun hintaa nostetaan hieman. Tällä toimenpiteellä ja todennäköisellä julkisen liikenteen käytön lisääntymisellä pystytään kattamaan vyöhykemuutoksen aiheuttamat kulut. Helsinki tulee varmasti vastustamaan tätä ehdotusta, mutta yhteistyössä ja neuvottelemalla uskoisin tämän olevan toteutuskelpoinen ratkaisu.

Nykyisen aikataulun mukaan Länsimetron jatko valmistuu liikenteelle vuonna 2023. Käytännössä missään muualla maailmassa ei ole jätetty joukkoliikennettä pelkän metron varaan, se on liian vikaherkkä ratkaisu.  On kuitenkin hyvin todennäköistä, että HSL haluaa lopettaa suorat linja-autoyhteydet esimerkiksi Soukasta Kamppiin. Mielestäni suoria yhteyksiä metron rinnalle tarvitaan jatkossakin, näin toimitaan yleisesti muissakin kaupungeissa maailmalla. Ei koko Espoon joukkoliikennettä voida rakentaa pelkästään raiteiden ja asemille ajettavan syöttöliikenteen varaan. Toistan vielä, että jatkossa tarvitaan myös suoria linja-autoyhteyksiä Helsinkiin. Muuten liian monen espoolaisen matka-aika pitenee niin paljon, ettei joukkoliikennettä nähdä järkevänä vaihtoehtona, sen sijaan käytetään omaa autoa entistäkin useammin.

Nyt on aika panostaa joukkoliikenteen käytön lisäämiseen.

perjantai 12. helmikuuta 2021

Arin vaaliteesi 10

Pysäytetään Espoon velkaantuminen ja tasapainotetaan talous:

- Hyödynnetään rahastoissa olevia varoja uusien lainojen sijaan

- Nostetaan tarvittaessa hillitysti kunnallisveroprosenttia

Espoon kaupungin taloutta rasittaa erityisesti asukasmäärän nopean kasvun vaatimien investointien rahoitus. Kaupungin nettovelan määrä kasvaa kestämätöntä vauhtia. Tällä hetkellä Espoon kaupungilla on pitkäaikaista lainaa yhteensä noin 1,119 miljardia euroa. Vuonna 2020 lainamäärä lisääntyi 217 miljoonalla eurolla. Lainan kokonaismäärä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja asukaskohtainen lainamäärä on noussut vuoden 2015 tasosta (1.864 euroa/asukas) yli kaksinkertaiseksi ollen vuoden 2020 lopussa jo 3.820 euroa/asukas. Vuonna 2020 korkokulut olivat 9,3 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin luvut ovat moninkertaiset edellä lueteltuihin, joten en niitä halua tässä kohtaa edes mainita.

Kaupungin omistamien rahastojen markkina-arvo vuoden 2020 lopussa oli noin 782 miljoonaa euroa ja rahastojen positiivinen arvonmuutos vuonna 2020 oli 27,7 miljoonaa euroa.

Espoon kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2020 oli n. 140 miljoonaa euroa. Oliko siis kaikki lisälainanotto tarpeellista? Tulos sisältää valtiolta saatuja koronatukia 136 miljoonaa euroa ja niiden saaminen ajoittui loppuvuoteen, joten lainoja otettaessa tästä ei ollut varmaa tietoa. Toivottavasti kuitenkin viime vuoden ylijäämä osaltaan vähentää tarvetta ottaa tänä vuonna enää lisää lainaa.

Kaikki edellä mainitut tiedot löytyvät Kaupunginhallitukselle 8.2.2021 esitellystä ”Ennakkotietoa tilinpäätöksestä 2020” -dokumentista.

Mielestäni rahastoja voisi purkaa ja niiden tuottoja voisi käyttää investointeihin, näin voitaisiin pienentää lainanottoa. Lisäksi veroprosenttia olisi mahdollista maltillisesti nostaa.

Espoon veroprosentti on tällä hetkellä 18,0 %. Mikäli veroprosenttia nostettaisiin 0,25 %-yksikköä se tuottaisi kaupungille noin 19 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosentin nosto tarkoittaisi esimerkiksi 2.000 € kuukaudessa ansaitsevalle 5 euron vähennystä nettotuloissa. Vastaavasti 8.000 € kuukaudessa ansaitsevalle tämä tarkoittaisi 20 euron nettotulojen vähennystä.

Olisi vihdoin aika pysähtyä ja miettiä mihin investoidaan, onko kaikki pakko tehdä nyt heti vai voisiko jotkut investoinnit odottaa. On myös aika pitää yhteisestä kiinteästä omaisuudestamme parempaa huolta, ettei esimerkiksi rakennuksia (päiväkodit, koulut, terveyskeskukset) tarvitse purkaa ja rakentaa homeongelmien takia uusiksi. Pienillä tämän päivän teoilla voidaan välttää isoja korjauksia tulevaisuudessa.

Nyt on aika pysäyttää velkakierre ja tasapainottaa kaupungin talous.


tiistai 9. helmikuuta 2021

Arin kuntavaaliteesit 2021

Paremman Espoon puolesta

Olen kuntavaaleissa mukana koska haluan rakentaa kaikille paremman Espoon.

Minulla on unelma paremmasta ja tasa-arvoisesta Espoosta, jossa:

1) Järjestetään lapsille ja nuorille turvalliset ja terveelliset päiväkodit ja koulut:

- Pidetään päiväkodit ja koulut kunnossa

- Palkataan riittävästi henkilökuntaa

2) Huolehditaan vanhuksista heitä kunnioittaen:

- Tarjotaan laadukkaita hoitopalveluja kotona asuville vanhuksille

- Rakennetaan palveluasuntoja vanhuksille, jotka eivät enää pysty asumaan kotona

 3) Tuetaan paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä:

- Huomioidaan kaupungin hankinnoissa paremmin paikallisuus

- Mahdollistetaan myös pienemmille yrityksille osallistuminen julkisiin tarjouspyyntöihin

4) Rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja:

- Opiskelija-asunnoille jatkuvasti iso tarve, vuokra-asuntojen kysyntään pystyttävä vastaamaan

- Kaavoitetaan Espoon Asunnoille riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon

5) Kehitetään kaupunginosia tasapuolisesti:

- Huomioidaan eri kaupunginosien ainutlaatuisuus ja varmistetaan lähipalvelut

- Varmistetaan joukkoliikenneyhteyksien toimivuus

6) Luodaan työpaikkoja etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille:

- Tarvittaessa palkataan työntekijöitä määräaikaisesti ja maksetaan heille palkkaa mieluummin kuin maksetaan valtiolle sakkomaksuja hoitamattoman työllisyyden vuoksi

- Valvotaan nuorisotakuun toteutumista ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä

7) Säästetään luontoa:

- Hankitaan kaupungille sähkö- ja hybridiautoja sekä kaasukäyttöisiä autoja

- Edistetään hiilivoimaloista luopumista ja hyödynnetään uusina energialähteinä geotermistä energiaa, maalämpöä, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa

8) Kehitetään Merellistä Espoota:

- Perustetaan vierasvenesatama Espooseen ja vierasvenepaikkoja nykyisiin satamiin, joissa on kahvila-/ravintolatoimintaa

- Osoitetaan talvisäilytystilat meren läheisyydestä, ei kuljetuksia Ämmässuolle

9) Edistetään joukkoliikenteen käyttöä:

- Palautetaan ikäihmisten kertalippualennus

- Muutetaan HSL:n B-lippuvyöhykkeen rajaa Espoon puolella

- Länsimetron jatkeen valmistumisen jälkeen turvataan linja-autoliikenteen kattavuus muutenkin kuin vain metron syöttöliikenteessä. Suoria linja-autoyhteyksiä Helsinkiin tarvitaan jatkossakin

10) Pysäytetään Espoon velkaantuminen ja tasapainotetaan talous:

- Hyödynnetään rahastoissa olevia varoja uusien lainojen sijaan

- Nostetaan tarvittaessa hillitysti kunnallisveroprosenttia

 

torstai 7. tammikuuta 2021

Espoon päästötilastot 2019

Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.

Nyt kun tilastot vuoden 2019 osalta ovat valmistuneet, voidaan tarkastella jälleen kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”









Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin 4 %. Vuoden 2019 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä noin 1.100.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2018 verrattuna kokonaispäästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Päästöjen pieneneminen on nyt lähes pysähtynyt, joten Espoossa pitää keksiä uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi, jotta päästäisiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen hiilineutraalista Espoosta.

Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2019 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 289.731 asukkaaseen eli kasvua on ollut reilut 100.000 asukasta.


 

Suurin osuus (n. 40 %) Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on noin 85 %.









Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin 38 %. Vuoteen 2018 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 2,5 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea, mutta kuitenkin hidastumaan päin.

Espoossa rakennusten lämmittämisen päästöt ovat kasvaneet vuoteen 1990 verrattuna 22 %!














Kaukolämmön tuotannosta 56,3 % tuotettiin vuonna 2019 kivihiilellä kun vastaava osuus oli vuotta aiemmin 47,3 %. Tämä on erittäin valitettava suuntaus. Espoo ei pysty itse suoraan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattanee sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä on kasvanut jatkuvasti ja tahti on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana.

Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %. Huomioitavaa on, että sähkölämmityksen osuus on pienentynyt ja vastaava lisäys on kaukolämmön käytössä.

Liikenteen päästöt pysyivät pienenivät vähän vuoteen 2018 verrattuna. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2019 yhteensä n. 336 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 16 % suuremmat.













Liikenteen päästöistä suurin osa tulee edelleen henkilöautoliikenteestä. Länsimetron tulokaan ei merkittävästi vähentänyt liikenteen päästöjä, vaikka sillä toivottiin olevan merkittävä vaikutus etenkin henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemiseen.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi.

Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan hallitukselta merkittäviä toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Jätteiden käsittelyssä on kasvihuonepäästöjä saatu vähennettyä todella merkittävästi. Vuoteen 1990 verrattuna jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet 62 prosenttia. Jos samaan päästäisiin muillakin sektoreilla, niin olisimme oikealla tiellä kohti hiilineutraalia Espoota. Tosin vuoteen 2018 verrattuna jätteiden käsittelyjen päästöt kasvoivat 18 %! Etenkin jäteveden käsittelyn päästöt kasvoivat lähes kaksinkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavasti paremmin esimerkkinä ja lisätä merkittävästi uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.

Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta, vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.

Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä, jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa voisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti tehokkaammin ja nopeammalla aikataululla.

Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.