torstai 7. tammikuuta 2021

Espoon päästötilastot 2019

Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.

Nyt kun tilastot vuoden 2019 osalta ovat valmistuneet, voidaan tarkastella jälleen kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”









Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin 4 %. Vuoden 2019 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä noin 1.100.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2018 verrattuna kokonaispäästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Päästöjen pieneneminen on nyt lähes pysähtynyt, joten Espoossa pitää keksiä uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi, jotta päästäisiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen hiilineutraalista Espoosta.

Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2019 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 289.731 asukkaaseen eli kasvua on ollut reilut 100.000 asukasta.


 

Suurin osuus (n. 40 %) Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on noin 85 %.









Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin 38 %. Vuoteen 2018 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 2,5 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea, mutta kuitenkin hidastumaan päin.

Espoossa rakennusten lämmittämisen päästöt ovat kasvaneet vuoteen 1990 verrattuna 22 %!














Kaukolämmön tuotannosta 56,3 % tuotettiin vuonna 2019 kivihiilellä kun vastaava osuus oli vuotta aiemmin 47,3 %. Tämä on erittäin valitettava suuntaus. Espoo ei pysty itse suoraan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattanee sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä on kasvanut jatkuvasti ja tahti on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana.

Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %. Huomioitavaa on, että sähkölämmityksen osuus on pienentynyt ja vastaava lisäys on kaukolämmön käytössä.

Liikenteen päästöt pysyivät pienenivät vähän vuoteen 2018 verrattuna. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2019 yhteensä n. 336 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 16 % suuremmat.













Liikenteen päästöistä suurin osa tulee edelleen henkilöautoliikenteestä. Länsimetron tulokaan ei merkittävästi vähentänyt liikenteen päästöjä, vaikka sillä toivottiin olevan merkittävä vaikutus etenkin henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemiseen.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi.

Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan hallitukselta merkittäviä toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Jätteiden käsittelyssä on kasvihuonepäästöjä saatu vähennettyä todella merkittävästi. Vuoteen 1990 verrattuna jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet 62 prosenttia. Jos samaan päästäisiin muillakin sektoreilla, niin olisimme oikealla tiellä kohti hiilineutraalia Espoota. Tosin vuoteen 2018 verrattuna jätteiden käsittelyjen päästöt kasvoivat 18 %! Etenkin jäteveden käsittelyn päästöt kasvoivat lähes kaksinkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavasti paremmin esimerkkinä ja lisätä merkittävästi uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.

Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta, vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.

Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä, jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa voisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti tehokkaammin ja nopeammalla aikataululla.

Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti