tiistai 3. syyskuuta 2019

Espoon päästötilastot vuodelta 2018



Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.

Nyt kun tilastot vuoden 2018 osalta ovat valmistuneet, voidaan tarkastella jälleen kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”



Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2018 noin 4 %. Vuoden 2018 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä noin 1.100.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2017 verrattuna kokonaispäästöt laskivat vajaat 4 %. Viimeisten vuosien aikana suunta on ollut koko ajan oikea, mutta muutos ei ole läheskään riittävän nopeaa, jotta päästäisiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen hiilineutraalista Espoosta.

Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2018 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 283.944 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 100.000 asukasta.




Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on yli 90 %.


Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2018 noin 37 %. Vuoteen 2017 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 3,9 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea ja jopa kiihtyvä, mutta ei silti vieläkään riittävä vuoden 2030 haastavaan tavoitteeseen nähden.


Positiivisena asiana voisi todeta, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla. Kuitenkin suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä. Espoo ei pysty itse suoraan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattanee sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä on kasvanut jatkuvasti ja tahti on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana


Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %.

Liikenteen päästöt
pysyivät lähes ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2018 yhteensä n. 343 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 19 % suuremmat.



Liikenteen päästöistä suurin osa tulee henkilöautoliikenteestä.
Länsimetron tulokaan ei käytännössä vähentänyt liikenteen päästöjä, vaikka sillä toivottiin olevan merkittävä vaikutus etenkin henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemiseen.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. 

Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan hallitukselta merkittäviä toimia tämän suuntauksen tukemiseen. 


Jätteiden käsittelyssä on kasvihuonepäästöjä saatu vähennettyä todella merkittävästi. Vuoteen 1990 verrattuna jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet 68 prosenttia. Jos samaan päästäisiin muillakin sektoreilla, niin olisimme oikealla tiellä kohti hiilineutraalia Espoota.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavasti paremmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön lisää uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.

Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.

Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa pitäisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti nopeammalla aikataululla.

Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti