perjantai 12. lokakuuta 2018

Espoon kasvihuonepäästöjen kehitys vuoteen 2017 ja Espoosta hiilineutraali kaupunki 2030



Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.
Tarkastellaan jälleen ensin kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”


Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2017 noin 8 %. Vuoden 2017 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä 1.142.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2016 verrattuna kokonaispäästöt laskivat 5 %. Viimeisten vuosien aikana suunta on ollut oikea, mutta muutos ei ole riittävän nopeaa.
Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2017 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 279.044 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 100.000 asukasta.





Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on yli 90 %.



Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2017 noin 33 %. Vuoteen 2016 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 7 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea ja jopa kiihtyvä, mutta ei vieläkään läheskään riittävä vuoden 2030 haastavaan tavoitteeseen nähden.




Positiivisena asiana voisi todeta, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla. Espoo ei pysty itse vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on myös kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattaa sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä kasvoi 157:llä vuodesta 2016 vuoteen 2017 ollen nyt kaikkiaan 3.430 kpl. 



Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %.

Liikenteen päästöt laskivat vähän vuodesta 2016. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2017 yhteensä 343 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vähennysta edelliseen vuoteen oli 3 %, sen sijaan vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 19 % suuremmat.





Liikenteen päästöistä suurin osa tulee henkilöautoliikenteestä. Toivottavasti vuoden 2018 aikana liikenteen päästötkin lähtevät reippaampaan laskuun metron liikennöityä koko vuoden ajan.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. 

Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan myös hallituksen toimia tämän suuntauksen tukemiseen. 

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavastiparemmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön lisää uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.


Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.


Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.


Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa pitäisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti nopeammalla aikataululla.


Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti