maanantai 18. joulukuuta 2017

Espoon kasvihuonepäästöjen kehitys ja Espoosta hiilineutraali kaupunki 2030


Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.
Tarkastellaan ensin kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”
Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 noin 12 %. Vuoden 2016 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä 1.192.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2015 verrattuna päästöt laskivat 3 %.
Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2016 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 274.583 asukkaaseen eli kasvua on ollut lähes 90.000 asukasta.

 
Suurin osuus Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden yhteisosuus päästöistä on yli 80 %.

Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2016 lähes 30 %. Vuoteen 2015 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 5 %. Suunta on kyllä oikea, mutta ei läheskään riittävä tavoitteeseen nähden.


 
Positiivisena asiana nähdään, että kaukolämmön päästöt ovat Espoossa kääntyneet laskuun, sillä kaukolämpöä on tuotettu viime vuosina kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla (Helsingissä on käynyt päinvastoin, siellä on lisätty tällä hetkellä halvemman kivihiilen käyttöä merkittävästi). Espoo ei pysty itse vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja antanut myös lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä.

Myös uusiutuvan energian: lämpöpumppujen, maalämmön ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Liikenteen päästöt kääntyivät sen sijaan kasvuun vuodesta 2015, sillä polttoaineen biosekoitusosuus oli huomattavasti pienempi vuonna 2016. Joukkoliikenteessä ollaan lisäämässä sähköautojen käyttöä ja sitä myöten päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi. Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan myös hallituksen toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla vielä paremmin esimerkkinä ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaat valinnat.

Täydennetty 29.12.: "Uutena vaihtoehtona Tekniikka&Talous -lehti esittelee pienreaktorit. Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on tehty valtuustoaloitteet, joissa vaaditaan paikallista selvitystä pienten reaktorien mahdollisuuksista. Niissä kymmenet valtuutetut yli puoluerajojen ovat allekirjoittaneet aloitteet marras-joulukuussa.

Kunnat pitävät ensimmäisinä vaihtoehtoina pienreaktoreita koska niin sanottuja pieniä ydinreaktoreita (smr, small modular reactor) ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Niitä odotetaan markkinoille 2020-luvulla.

Pienreaktorin teho on 10-300 megawattia ja hinta-arvio miljardin euron luokassa. Näitä mainostetaan tehdasvalmiiksi ja modulaarisiksi. Pienreaktorit lupaavat tehokasta sähköntuotantoa vailla nykyisten suurvoimaloiden ongelmia, kuten venyvät aikataulut ja jopa kymmenen miljardin euron hintaa. Pienreaktorien ydinjäteongelman katsotaan hoituvan Suomen nykyisen ydinjätepolitiikan turvin.

Voisiko pienreaktorien käyttöönotto ollakin se tehokkain ratkaisu päästövapaaseen pääkaupunkiseutuun?"

Lopuksi voisi mainita, että jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti