keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Hallitus antoi täystyrmäyksen työntekijöille


Hallitus on siirtynyt täyteen sanelupolitiikkaan unohtaen täysin demokraattisen yhteiskunnan perusteet. Hallitus aikoo lakimuutoksin romuttaa työnantajien ja työntekijöiden edustajien välillä yhdessä tehdyt työehtosopimukset ja kieltää samalla lailla paremmista ehdoista sopimisen. Sopimusturva on nyt romutettu ja seuraava vaihe onkin sitten jo täysi diktatuuri, siihen suuntaan ollaan jo kovaa vauhtia menossa. Kohta varmaan Pohjois-Koreassakin ihastellaan Sipilän tapaa toimia.

Perussuomalaisetkin ovat vuosia markkinoineet itseään työläisten etuja ajavaksi puolueeksi. Mitenkähän siihen se, että puheenjohtaja Timo Soinikin kehui eilen hallituksen esitystä todella hyväksi.

Sipilän sanoin, nyt on aika leikata työntekijöiltä, tämä on nyt työntekijöiden osuus yhteisistä talkoista. Aikaisemmin on jo leikattu työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Koskahan on työnantajien aika osallistua talkoisiin? Sipilä on kirjoittanut omassa blogissaan lokakuussa 2012, että Suomessa ei pidä muuttaa sairauslomapäiviä palkattomiksi.

Perussuomalaisten työministeri Jari Lindström on niin ikään ilmoittanut jkesällä ulkisuudessa, että työmiehen tuplapalkkaan sunnuntaisin ei pidä koskea. Soini kommentoi kesäkuussa seuraavaa: ”Sunnuntai on pyhä päivä. Pidän hyvänä käytäntöä, että pyhyyden taju yhteiskunnassa säilyy.” Hallitus on kuitenkin alentamassa sunnuntaikorvausta.

Vuodelta 2012 löytyy myös Soinin kommentti: ”On aivan posketonta, että tässä tilanteessa, kun ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta ja eurokriisi velloo, kokoomus ottaa puolueena kannan siihen, että sairastaminen kriminalisoidaan taloudellisessa mielessä.”

Näin se takki kääntyy näköjään sujuvasti kaikilla ministereillä.

Hallituksen esitykset toimista kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksen ratkaisut ovat välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisenä haasteena on kymmenen miljardin euron kestävyysvaje. Neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä parantavilla toimilla, joihin kuuluvat kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen.

Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua hallitus on joutunut erittäin huonon taloudellisen tilanteen takia etsimään poikkeuksellisia toimia yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi.

Ehdotukset ovat seuraavat:

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

  • Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
  • Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.

Perhevapaakustannusten tasaaminen

  • Nuorten naisten työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella.

Kustannuskilpailukyvyn parantaminen

  • Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.
  • Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
  • Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin.
  • Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään.
  • Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta.

”Näillä esityksillä pyritään korjaamaan rapautunutta kilpailukykyämme. Pohjimmiltaan on kyse työpaikkojen lisäämisestä ja siten suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämisestä, jopa pelastamisesta. Tämä on työssäkäyvien osuus Suomen nostamiseksi takaisin raiteilleen tässä vakavassa tilanteessa”, pääministeri Sipilä sanoo.

Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä, joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa. Lailla säädettävät toimet ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia.

Hallitus on arvioinut huolellisesti, että esitykset eivät ole ristiriidassa perustuslain säännösten tai Suomen EU- tai ILO-jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden kanssa. Valmistelun osana on kuultu oikeusministeriötä ja järjestetty epävirallinen asiantuntijakeskustelu.

Hallitus on keskustellut ehdotuksista työmarkkinaosapuolten kanssa ennen niiden julkistamista ja jatkaa keskustelua huomenna talousneuvostossa. Talousneuvoston jälkeen hallitus päättää hallituksen neuvottelussa toimistaan. Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät ovat omalta osaltaan hyväksyneet esitetyt toimet. Lainsäädännön valmistelu tehdään normaaliin tapaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi hallitus on arvioinut toimien vaikutusta yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset on tehty viimeistään kesäkuussa 2016.

 
Tällä hetkellä työehtosopimuksissa on mm. seuraavan tyyppisiä mainintoja sairausajan palkanmaksuun liittyen:

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

·         alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,

·         3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,

·         5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,

·         vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Omavastuuaika on 9 päivää, jonka jälkeenkin työnantaja on joko maksanut em. aikojen mukaisesti työntekijälle täyden palkan ja hakenut korvauksen Kelalta tai vaihtoehtoisesti työnantaja on maksanut Kelan maksaman korvauksen ja täyden palkan välisen erotuksen. Työntekijä on joka tapauksessa saanut täyden palkan määrän. Nyt tehty esitys rokottaakin todella rajusti etenkin pidempään sairaana olemista. Nyt esitetyn mallin mukaan työntekijä putoaa 9 päivän jälkeen Kelan maksaman korvauksen piiriin.

Helsingin Sanomien sivuilla olevan laskurin mukaan sairausloman palkan muutos vaikuttaa seuraavasti:

-        palkka 2.000 €/kk, sairastat 2 kertaa vuoden aikana, yhteensä 20 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 373 euroa

-        palkka 2.000 €/kk, sairastat 1 kerran vuoden aikana 40 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 587 euroa

-        palkka 3.000 €/kk, sairastat 2 kertaa vuoden aikana, yhteensä 20 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 560 euroa

-        palkka 3.000 €/kk, sairastat 1 kerran vuoden aikana 40 päivää, lakimuutos maksaa sinulle 880 euroa.

Isoja rahoja sairastuneen pussista viedään ja samassa yhteydessä joudut maksamaan lääkärimaksuja ja lääkkeet, niin todellinen vaikutus omaan talouteesi on paljon suurempi. Uskaltavatko työntekijät enää sairastaa vai tullaanko sairaana töihin ja tartutetaan tauti muihinkin työntekijöihin? Ja jos vielä olet sellaisessa työssä, jossa iso osa palkasta on tähän mennessä kertynyt ylitöistä ja sunnuntaityölisästä, niin tulet totisesti huomaamaan palkkapussissa olevan vajauksen.

Muutokset tulisivat voimaan nykyisten työehtosopimusten voimassaolon päättyessä. Veikkaanpa, että paikalliset sopimukset voidaan nyt pitkäksi aikaa unohtaa ja edessä tulee olemaan runsaasti lakkoja. Mistä enää paikallisesti uskaltaisi edes sopia kun Sipilä joukkoineen kuitenkin kohta kieltäisi sovitut asiat lakimuutoksella.

Jokohan ihmiset nyt vihdoin ymmärtävät minkälaisen hallituksen olemme saaneet ja osaavat jatkossa antaa äänensä niille, jotka oikeasti ovat myös työntekijöiden puolella?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti