maanantai 20. lokakuuta 2014

Osakeyhtiö, liikelaitos vai kaupungin oma tuotanto?

TSL Espoo-Kauniainen Opintojärjestö Ry ja Espoon Sosiaalidemokraattinen Kunnallisjärjestö Ry järjestämä tilaisuus pidettiin torstaina 16.10.2014 Kerhotalo Puikkarissa. Paikalla oli noin 25 innokasta kuuntelijaa.

Tilaisuuden avasi TSL Espoo-Kauniaisten Opintojärjestö Ry:n puheenjohtaja Kai Hurskainen kertoen lyhyesti TSL:n toiminnasta. Seuraavan puheenvuoron piti otsikolla "Liikelaitos - hyvä vai paha?" Espoon Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Liisa Kivekäs.

Kivekäs kertoi, että Espoossa palveluliikelaitoksina toimivat mm. Espoo Catering, kaupunkitekniikka, kiinteistöpalvelut, logistiikkapalvelut, henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut. Näiden pääasiallisina asiakkaina ovat muut kaupungin yksiköt. Palveluliikelaitokset toimivat liiketaloudelllisten periaatteiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kaupunki asettaa vuosittain liikelaitoksille tuottotavoitteet, joilla on tarkoitus kattaa investoinnit. Kaupungin liikelaitos ei voi vähentää, lomauttaa tai irtisanoa henkilöstöä. Palveluliikelaitosten johtokunnalla on erittäin pieni mahdollisuus vaikuttaa toimintaan.

Käytännössä tilanne on haastava erityisesti silloin kun kaupungin yksiköt ostavat palveluja muualta kuin kaupungin omilta liikelaitoksilta. Kaupunki maksaa joka tapauksessa liikelaitosten henkilökunnan palkat oli töitä tai ei. Liikelaitosten henkilökunta asuu pääosin Espoossa, jolloin palkkatuloista kertyvät verot tulevat Espooseen. Kun palveluja ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä verorahat eivät välttämättä kerry Espooseen eivätkä edes Suomeen vaan ne valuvat ulkomaille.

Jos liikelaitos ei myy palveluja ulkopuolisille tai myynti on vähäistä silloin liikelaitosta ei tarvitse EU:n säännösten takia yhtiöittää.

Seuraavana puhujana esiintyi Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä. Värmälän esityksen otsikkona oli "Uhkana yhtiöittäminen? Kokemuksia meiltä ja muualta".

Valtiovarainministeriön sivulta löytyy tarkempi listaus siitä minkälaisia palveluja ei tarvitse yhtiöittää. Yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle rajataan mm. kuntien lakisääteiset tehtävät ja sidosryhmäpalvelut. Esimerkiksi kunnallisia vesilaitoksia ei tarvitse yhtiöittää. Esimerkkejä tapauksista, joissa ei yhtiöittämisvelvoitetta ole ollut:

- Paimiossa on kunnallinen vesilaitos yhtiöitetty Paimion Vesihuolto Oy:ksi, jonka Paimion kaupunki omistaa 100 %:sti. 
- Helsingissä Palmia jaetaan kahteen osaan ja samalla yhtiöitetään seuraavat palvelut: henkilöstöruokailu, kiinteistöpalvelut, siivous- ja turvapalvelut.

Kun liikelaitos yhtiöitetään samalla kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuus minimoidaan. Kuntapäättäjiä voidaan valita yhtiöiden hallituksiin jäseniksi, mutta yhtiön hallitus tekee liiketoimintapäätökset itsenäisesti ilman erillistä poliittista tai kunnallista päätöksentekoa.

Yhteenvetona Värmälä totesi seuraavaa:

- yhtiöittäminen johtaa yksityistämiseen
- yhtiöittäminen ei aina ole pakollista
- yhtiöittäminen ei vähennä kuntien kuluja vaan heikentää palvelujen laatua
- kaupungin oma toiminta on tehokkainta
- tilaaja-tuottajamallin uudelleen arvioiminen tärkeää.

Viimeisenä varsinaisena puhujana kuultiin JHL:n pääluottamusmies Kristiina Saloa, joka puhui otsikolla: "Liikelaitos vai osakeyhtiö - miten valinta vaikuttaa henkilöstöön?".

Yhtiöittämisen vaikutuksena työnantaja vaihtuu kunnasta osakeyhtiöksi ja samalla työehtosopimukset muuttuvat uuden työnantajan järjestäytymisen perusteella. Tämä vaikuttaa henkilöstön palkkaan, vuosilomiin, eläkkeeseen ja henkilöstöetuihin. Salon mukaan myös urakehitys ja uudelleen kouluttautuminen esim. terveydellisistä syistä ovat kunnassa laajempia kuin osakeyhtiössä.

Kunnallinen osakeyhtiö on lainsäädännön näkökulmasta yksityinen osakeyhtiö, jota ohjaa osakeyhtiölaki. Kunta voi vaikuttaa osakeyhtiön koostumukseen vain välillisesti yhtiökokouksen välityksellä, kaupunginhallituksella ja -valtuustolla on vain pienet mahdollisuudet puuttua osakeyhtiön toimintaa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto eivät voi käsitellä osakeyhtiön sisäisiä asioita eikä voi valvoa yhtiön sisäisiä kokouksia. Tämä vaarantaa kunnallisen päätöksenteon avoimuuden.

Esimerkkinä Lahden kaupungin vuonna 2008 tekemä päätös, jonka perusteella kaupungin kiinteistöpalvelut yhtiöitettiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Tämä liittyi aluksi Avaintan jäseneksi, mutta yhtiön hallitus päätti vaihtaan työnantajajärjestöä ja siirtyi alkuvuodesta 2010 Kiinteistöpalvelut ry:n jäseneksi. Samalla noin 120 työntekijän työehdot heikkenivät selvästi. Vuoden 2013 keväällä LK Kiinteistöpalvelut Oy myytiin kansainväliselle jättiyhtiö ISS:lle.

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja herättivät vilkasta keskustelua, jota olisi voitu jatkaa pitkäänkin. Nyt kuitenkin pidettiin aikataulusta kiinni ja tämänkertainen tilaisuus päätettiin TSL Espoo-Kauniainen Opintojärjestö ry:n hallituksen jäsenen, Aulikki Pentikäisen päätössanoihin. Paljon uutta tietoa saatiin ja monia kysymyksiä jäi vielä ilmaankin. Nyt on aika olla aktiivinen kunnallisissa päätöksentekoelimissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti